Neandertalilaiset jahtasivat aikoinaan suuria saaliseläimiä valtavan laajuisella alueella.
Tämä käy ilmi uudesta portugalilaisen ja brittiläisen tutkijaryhmän julkaisemasta tutkimuksesta.
Siinä tarkasteltiin kahden, Portugalissa 95 000 vuotta sitten asuneen neandertalinihmisen hammaskiillettä ja analysoitiin näiden hampaiden kemiallisia ominaisuuksia.
Tutkijat tarkastelivat muun muassa strontiumin isotooppeja, jotka voivat kertoa, missä neandertalilaisten saaliseläimet elivät.
”Hammaskiille muodostuu asteittain ja tarjoaa näin aikajanan, joka kertoo yksilön ravinnon geologisesta alkuperästä”, tutkimukseen osallistunut Oxfordin yliopiston geokemisti Bethan Linscott kertoo.
Analyysi osoitti, että neandertalilaiset kaatoivat muun muassa saksanhirviä, villihevosia ja sittemmin sukupuuttoon kuolleita sarvikuonoja noin 600 neliökilometrin alueella.
Neandertalilaiset metsästivät suurempia eläimiä ja laajemmilla alueilla kuin Homo sapiensit.
Uusi tieto muuttaa arkeologiaa
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös samalla alueella noin 13 000 vuotta sitten asuneiden Homo sapiensien hammaskiillettä.
Tutkijat saivat selville, että nykyihminen saalisti pienempiä eläimiä, kuten jäniksiä, kalaa ja villivuohia, noin puolta pienemmällä alueella kuin neandertalilaiset.
”Tämä tutkimus osoittaa, miten paljon tiede on muuttanut arkeologista ymmärrystämme vain vuosikymmenessä. Aiemmin muinaisten ihmisten elämästä ja käyttäytymisestä tiedettiin vain se, mitä voitiin päätellä jäljistä heidän luissaan tai heidän käyttämistään työkaluista. Nyt voimme luiden ja hampaiden kemian avulla rekonstruoida yksilöiden elämäntarinoita aina neandertalinihmisiin asti”, arkeologi Alistair Pike Southamptonin yliopistosta toteaa.