Tietomme neandertalinihmisistä lisääntyvät koko ajan, ja nyt uusi tutkimus osoittaa, että muinaiset sukulaisemme olivat myös kalliotaiteen taitureita.
Muun muassa ranskalaisista arkeologeista ja tanskalaisista fyysikoista koostunut tutkijaryhmä analysoi vanhimpia tunnettuja luolakaiverroksia, jotka tehtiin nykyisen Ranskan alueella yli 57 000 vuotta sitten.
Tutkijat analysoivat ja 3D-mallinsivat useita Ranskassa sijaitsevan La Roche-Cotardin luolan luolakaiverroksia.
Verrattuaan kaiverroksia muihin seinistä erottuviin kuvioihin he totesivat niiden olevan systemaattisia ja siten varmuudella ihmiskätten työtä.
Luola oli suljettuna vähintään 57 000 vuotta
La Roche-Cotardin luola Indre-et-Loiren alueella Keski-Ranskassa löydettiin vuonna 1868, ja sen ensimmäiset arkeologiset kaivaukset tehtiin vuonna 1912. Tuolloin arkeologit löysivät useita neandertalinihmisten valmistamia kivityökaluja.
Nyt tutkijaryhmä kaivoi syvempiä kiviaineskerrostumia määrittääkseen ajankohdan, jolloin maa-aines ”sinetöi” luolan ulkomaailmalta. Analyysin perusteella luola oli ollut täysin koskemattomana 57 000–75 000 vuotta eli se oli sulkeutunut jo kauan ennen Homo sapiensien eli nykyihmisten saapumista alueelle.
Nyt tutkitut kaiverrokset voivat siten olla vanhempia kuin vanhimmat tunnetut luolamaalaukset, jotka nykyisen Espanjan alueella eläneet neandertalinihmiset maalasivat noin 64 000 vuotta sitten.
Luolasta löydettyjen kaiverrosten merkitys on vielä arvoitus. ”Näitä kuvia ei ole luotu meitä varten, emmekä siksi pysty ymmärtämään niiden merkitystä”, toteaa tutkimukseen osallistunut arkeologi Eric Robert.
3D-mallit paljastivat systemaattisen rakenteen
Seuraava haaste oli selvittää, ovatko kaiverrokset ylipäätään muinaisten ihmisten tekemiä. Entisajan arkeologia oli paljon kovakouraisempaa kuin nykyään, ja tutkijaryhmä epäili monien uurteiden olevan vuonna 1912 luolaa tutkineiden arkeologien metallityökalujen tekemiä.
Analyysi aloitettiin jo vuonna 2016, jolloin tutkijat loivat kaiverroksista tarkkoja 3D-malleja ja vertasivat niitä kivikautisiin kalliokaiverroksiin. Vertailun perusteella he pystyivät erottelemaan, mitkä uurteet olivat nykyaikaisten metallityökalujen jälkiä, mitkä eläinten kynsien tekemiä ja mitkä oli tehty kauan sitten tietoisesti ja järjestelmällisesti.
Analyysi osoitti, että vähintään 57 000 vuotta vanhat kaiverrokset olivat ihmisten harkiten ja samalla tekniikalla tekemiä, eivätkä ne siksi todennäköisesti olleet satunnaisia raapaisuja.
”Näitä kaiverroksia ei ole tehty hutiloiden”, toteaa tutkimukseen osallistunut arkeologi Jean-Claude Marquet Toursin yliopistosta.
Vahvistaakseen teknisen analyysin tulokset arkeologit tekivät omia kaiverroksia läheiseen luolaan, jossa oli samantyyppiset pehmeät kalkkikiviseinät kuin La Roche-Cotardin luolassa. He käyttivät kaivertamiseen samantapaisia työkaluja kuin neandertalilaisten arvellaan käyttäneen eli luita, puutikkuja, sarvia, kiviä ja sormiaan. Tulokset muistuttivat La Roche-Cotardin luolan kaiverroksia.
Tutkijat eivät vielä tiedä, mitä kaiverrokset esittävät. PLOS One -verkkojulkaistussa ilmestynyt artikkeli korostaa neandertalinihmisten kykyä luoda taidetta jo kauan ennen kuin heillä oli yhteyksiä Homo sapiens -ihmisiin. Havainnot vahvistavat entisestään käsitystä siitä, että lähimmät muinaiset sukulaisemme eivät olleet lainkaan niin primitiivisiä kuin tähän asti on uskottu.
”Vallalla on pitkään ollut käsitys, jonka mukaan neandertalilaiset kykenivät vain konkreettiseen ajatteluun. Tämä löytö saa toivottavasti neandertalilaisten kykyjä vielä epäilleet tutkijat harkitsemaan kantaansa”, Marquet toteaa.