Aivan viime aikoihin asti tutkijat uskoivat, että eurooppalaiset alkoivat käyttää jousia ja nuolia noin 14 000 vuotta sitten. Ranskassa tehty löytö kumoaa kuitenkin vanhan teorian ja osoittaa, että jousi tuli Eurooppaan jo jopa 40 000 vuotta aikaisemmin.
Arkeologit löysivät Etelä-Ranskassa sijaitsevasta luolasta satoja pieniä piikivestä tehtyjä nuolenkärkiä. Nuolenkärkien lisäksi luolasta on löydetty lapsen hammas, joka on ajoitettu noin vuoteen 52 000 eaa.
Neandertalinihminen hallitsi Eurooppaa
Tutkimusten perusteella hammas kuului Homo sapiens - eli nykyihmisten sukuun kuuluneelle lapselle. Havainto yllätti tutkijat, sillä Etelä-Eurooppaa hallitsivat tuolloin vielä neandertalinihmiset.
Tähänastisten arkeologisten löytöjen perusteella on uskottu, että nykyihminen saapui Etelä-Eurooppaan vasta noin 10 000 vuotta myöhemmin. Näin ollen hammas saattoi kuulua yhdelle Euroopan ensimmäisistä nykyihmislapsista.
Ranskalaisesta luolasta löydetyt kiviset nuolenkärjet osoittavat, että Euroopan ensimmäiset Homo sapiens -ihmiset käyttivät jousia ja nuolia jo noin 54 000 vuotta sitten.
Jousilla metsästettiin ja sodittiin
Ensimmäiset viitteet jousen ja nuolten käytöstä ovat peräisin Afrikasta ajalta noin 70 000 eaa., ja ne liittyvät niin ikään Homo sapiensiin. Nykyihminen käytti jousia ja nuolia todennäköisesti sekä metsästämiseen että puolustautumiseen Euroopan alkuperäisiltä asukkailta, neandertalinihmisiltä, levittäytyessään heidän asuinalueilleen.
”Esitämme, että ensimmäisten Homo sapiensien tulo neandertalinihmisten asuinalueille on yhteydessä jousen käyttöön”, tutkijat toteavat.
Neandertalinihmiset tunsivat luultavasti jousen ja nuolen, mutta löytöjen perusteella he eivät itse käyttäneet niitä vaan pitäytyivät esimerkiksi keihäissä.