Vielä 18 000 vuotta sitten Pohjois-Eurooppaa ympäröivien merien pinta oli noin 122 metriä nykyistä matalammalla ja Britannian ja Manner-Euroopan välillä oli vehmas laakso.
Siitä käytetään nimeä Doggerland paikalla nykyisin sijaitsevan Pohjanmeren matalimman kohdan, Doggermatalikon mukaan.
Merenpinta oli tuolloin niin matalalla, koska jääkauden jäätiköihin oli sitoutuneena niin paljon vettä. Esimerkiksi Norja, Ruotsi ja Suomi olivat tuolloin yhä jään peitossa.
Metsästäjät vaelsivat eläinten perässä
Manner-Euroopan jääkauden lopulla 18 000 vuotta sitten metsästäjät seurasivat saaliseläimiä Doggerlandiin, joka oli suuri metsäinen ja soinen vehmas laakso.
Doggerland kutistui
Doggerland ulottui aikanaan Tanskasta Britannian koillisrannikolle asti. Kun merenpinta nousi, laakso jäi veden alle.
Doggermatalikko sinnitteli pitkään
Viimeisenä meren alle jäi Doggermatalikko noin 8 500 vuotta sitten. Meren syvyys on sen kohdalla nykyisin vain 13 metriä.
Sarvikuonoja ja mammutteja
Keväisin Doggerlandin vihannille seuduille vaelsi runsaasti laiduntavia eläimiä, kuten villasarvikuonoja, mammutteja ja alkuhärkiä, joiden kivettyneitä luita nousee pohjasta edelleen kalastajien trooleissa.
Kivikauden aseita
Kalastajat ovat saaneet saaliikseen kivikauden aseita 40 kilometrin päässä Englannin rannikolta.
Nuoliin ja harppuunoihin työstettiin kivikaudella sahalaitaisia kärkiä eläinten luusta ja sarvista.
Alueelta löytyneistä kivettyneistä mammuttien ja alkuhärkien luista on löytynyt selviä viiltojälkiä, mikä todistaa kivikauden ihmisten metsästäneen laaksossa laiduntavia eläimiä.
Vuonna 1985 hollantilainen kalastaja nosti saaliinsa mukana Pohjanmerestä 9 500 vuotta vanhan ihmisen leukaluun, ja se ja alueelta löytyneet metsästysaseet todistavat, että Doggerlandissa on ollut ihmisiä tuhansia vuosia sitten.