Millä ne tehtiin
Käsi
Monet luolamaalaukset on tehty väriin kastetuilla sormilla tai koko kädellä.
Puhallusputki
Eläinhahmoja väritettiin puhaltamalla jauhemaista väriä ohuella putkella.
Pensseli
Vanhimmat pensselit olivat keppiin sidottuja karvatuppoja.
Kivikauden taiteilijat maalasivat alkeellisilla välineillä kuvia, joista vanhimmat ovat kestäneet aikaa jo 64 000 vuotta.
Punainen on yksi luolamaalausten yleisimmistä väreistä, sillä sitä saadaan okrasta eli hyvin yleisestä rautapitoisesta maa-aineksesta, josta voidaan valmistaa myös keltaista ja ruskeaa. Mustaa väriä saatiin leirinuotion puuhiilestä.
Taiteilijat olivat tutkijoiden nykykäsityksen mukaan heimon šamaaneja, jotka maalasivat luolien seiniin riistaeläimiä varmistaakseen metsästäjille jahtionnen.
Telineitä tarvittiin, jotta kuvia voitiin maalata myös luolan seinämien yläosiin. Taiteilija on tarvinnut apua telineiden pystyttämisessä, ja apurit ovat luultavasti myös pidelleet soihtuja ja tuoneet lisää värejä.
Luolamaalausten ajoittaminen on vaikeaa, sillä kivikauden ihmiset maalasivat samojen luolien seinille vuosituhansien ajan, ja vanhat kuvat peittyivät uudempien alle.
Suurin Lascaux’n luolasta löydetty alkuhärän kuva on 5,2 metriä pitkä.
Alkuhärkä oli suosittu kuva-aihe
Lascaux’n luola sijaitsee Ranskassa Dordognen maakunnassa. Alueen muinaiset asukkaat maalasivat jääkauden päättymisen jälkeen sen seiniin yli 6 000 erilaista hahmoa, joista vanhimmat ovat luultavasti noin 38 000 vuotta vanhoja ja uusimmat on maalattu noin 19 000 vuotta sitten.
Kuva-aiheiden valinnat askarruttavat tutkijoita. Lascaux’n maalauksista on pystytty tunnistamaan varmuudella 606 eläintä, joista 364 on hevosia, 90 saksanhirviä, 60 alkuhärkiä, 58 biisoneita, seitsemän kissaeläimiä, yksi karhu ja yksi sarvikuono.
Esittävätkö kuvat kenties heimon tärkeimpiä saaliseläimiä? Tuskin, sillä luulöytöjen perusteella alueen asukkaat – mukaan lukien maalausten tekijät – söivät pääosin peuroja.
Voikin olla, että taiteilijat maalasivat niitä eläimiä, joita metsästäjät toivoivat saavansa saaliiksi. Luolasta on löydetty vain yksi ihmistä esittävä kuva, ja sekin syrjästä seinän alaosasta.
Analyysit osoittavat, että useimmat käden kuvat ovat naisten tekemiä.
Naiset maalasivat eniten
Tutkijat uskovat, että useimmat luolamaalarit olivat naisia. Teoria perustuu tuhansien luolien seiniin maalattujen kädenkuvien analyysiin.
Tutkimukset nimittäin osoittavat, että noin 80 prosentilla miehistä nimetön sormi on hiukan etusormea pitempi, kun taas naisilla etusormi ja nimetön ovat yleensä suunnilleen saman pituisia.
Tutkijat mittasivat luolamaalausten kädenkuvia ja päättelivät tulosten perusteella, että valtaosa kuvista on naisten maalaamia.
Matkailijat joutuvat tyytymään Lascaux’n luolan kopioon.
Kopioluolat ovat jo totta
Luolamaalaukset eivät kestä vaurioitumatta niitä vuosittain ihailemassa käyviä ihmismassoja, sillä ihmiskehojen synnyttämä lämpö ja kosteus vauhdittavat tuhoisien sienten ja homeiden kasvua.
Ranskassa ja Espanjassa ongelma on ratkaistu rakentamalla kopiot kuuluisista Chauvet’n, Lascaux’n ja Altamiran luolista.
Alkuperäisiin luoliin pääsevät nykyään vain tutkijat.