Shutterstock

Kivikauden luolamaalausten kätketyt tarinat

Taiteen historia alkoi kivikautisista luolamaalauksista, eivätkä ne olleet primitiivisiä tuherruksia vaan mestarillisia jääkauden maailman kuvauksia. Miten se on mahdollista ja mitä muinaiset taiteilijat halusivat kuvillaan viestiä?

Kivikautiset luolamaalaukset syntyivät pitkän ajan kuluessa, ja niitä on löydetty Etelämannerta lukuun ottamatta kaikilta mantereilta. Kuuluisimpia niistä lienevät Lascaux’n ja Altamiran luolastojen maalaukset Ranskassa ja Espanjassa.

Muinaiset taiteilijat alkoivat loihtia kuvia luolien seinämille viime jääkauden puolivälissä yli 40 000 vuotta sitten.

Hienoimmat luolamaalaukset ovat niin taidokkaita, että Picasson kerrotaan sanoneen Lascaux’n luolissa vierailtuaan: ”Emme ole keksineet mitään uutta Lascaux’n jälkeen.”

Kivikautisten taiteilijoiden kallioseinille loihtimia realistisia eläinhahmoja katsoessa mieleen nousee väistämättä kysymyksiä: Keitä olivat ne ihmiset, jotka maalasivat näkemäänsä pimeiden luolien seinille, ja mitä he halusivat maalauksillaan viestiä?

Liittyivätkö maalaukset šamanistisiin rituaaleihin, loihdittiinko niillä metsästysonnea vai olivatko ne taidetta taiteen vuoksi?

Kurkistamme seuraavassa luolamaalausten arvoitukselliseen maailmaan.

Ensimmäiset taideteokset

Ei tiedetä tarkkaan, milloin kivikauden ihmiset alkoivat koristella kallioseinämiä ja loivat siten ensimmäiset taideteokset.

Taiteen synnyn karkeakin ajoittaminen on vaikeaa, mutta nykyisen arvion mukaan varhaisimmat ”taideteokset” luotiin noin neljännesmiljoona vuotta sitten.

Tuolloin Jaavan saarella Indonesiassa elänyt nainen tai mies kaiversi hain hampaalla simpukankuoreen siksak-kuvion.

Viivoin koristeltu simpukankuori Jaavalta.

Jaavalta löydettyyn simpukankuoreen on kaiverrettu viivakuvioita.

© Wim Lustenhouwer, VU University Amsterdam

Koristeltu simpukankuori löydettiin vuonna 2014, ja siitä lähtien tutkijat ovat pohtineet, voidaanko sen yksinkertaista kuviota pitää taiteena.

Kuori on peräisin ajalta, jolloin Jaavalla asui Homo erectus -ihmislaji, joten voidaan perustellusti sanoa, että taide syntyi jo ennen nykyihmistä (Homo sapiens).

Vanhimmat luolamaalaukset

Sulawesinsika – vanhin tunnettu luolamaalaus.

Maailman kenties vanhin luolamaalaus: Noin 45 500 vuotta sitten muinainen taiteilija maalasi Indonesian Sulawesin saarella sijaitsevan luolan seinään sulawesinsian.

© Creative Commons/Basran Burhan

Vanhimmat viitteet Homo sapiensiin yhdistetystä taiteellisesta toiminnasta ovat peräisin Blombosin luolasta Etelä-Afrikasta.

Sieltä on löydetty kaksi punaista okrapigmenttiä sisältänyttä simpukankuorta, joita on ehkä käytetty maalin sekoittamiseen noin satatuhatta vuotta sitten.

Luolasta on löydetty myös kivi, jossa on noin 73 000 vuotta sitten kaiverrettu viivakuvio. Sitä on (erään teorian mukaan) pidetty maailman vanhimpana ihmisen tekemänä piirustuksena.

Kaiverruksia kivissä Blombosin luolassa Etelä-Afrikassa.

Kiviin kaiverrettuja kuvioita Blombosin luolassa Etelä-Afrikassa. Kaiverrusten iäksi on arvioitu noin 70 000 vuotta.

© Creative Commons/Chris S. Henshilwood

Vanhin tunnettu kuva, jonka voidaan varmuudella sanoa esittävän jotakin, syntyi kuitenkin vasta paljon myöhemmin.

Noin 45 500 vuotta sitten tuntematon taiteilija maalasi Indonesian Sulawesin saarella sijaitsevan luolan seinään kuvan paikallisesta villisiasta.

Mitä luolamaalaukset ovat?

Luolamaalauksia Lascaux’ssa Ranskassa.

Luolamaalauksia Lascaux’ssa Ranskassa.

© Shutterstock

Lyhyt yhteenveto

Osasivatko neandertalilaiset tehdä taidetta?

Neandertalinihminen maalaa kätensä ääriviivoja luolaan puhallusputkella.

Mallinnos neandertalinihmisestä maalaamassa kätensä ääriviivoja luolaan puhallusputkella.

© Shutterstock

Useimmissa paikoissa luolamaalaukset näyttävät kehittyneen abstraktista esittävään taiteeseen eli viivoista ja kuvioista jotakin konkreettista asiaa tai ilmiötä esittäviin kuviin.

Homo sapiens eli nykyihminen levittäytyi Eurooppaan noin 40 000 vuotta sitten.

Noin 37 000 vuotta sitten Euroopassa alettiin maalata luolien seinille abstraktien kuvioiden lisäksi nyttemmin kaikkien tuntemia kuvia esihistoriallisista eläimistä.

Esittävien luolamaalausten kausi päättyi noin 13 000 vuotta sitten, jolloin luolataiteen perinne alkoi kadota Euroopasta.

Tutkijat uskoivat pitkään, että Homo sapiens toi taiteen mukanaan Eurooppaan ja etteivät meitä edeltäneet neandertalinihmiset kyenneet luomaan taidetta.

Vuonna 2018 kolmesta espanjalaisesta luolasta löydettiin kuitenkin abstrakteja luolamaalauksia ja vähintään 65 000 vuotta vanhoja käsien ääriviivoja.

Löytö osoitti, että neandertalinihmiset maalasivat viivoja ja kuvioita vähintään 25 000 vuotta ennen nykyihmisen tuloa ja laajensivat luolataidetta realistisiin kuva-aiheisiin.

Top 5: Kuuluisimmat luolamaalaukset Euroopassa

Kannattaa alkaa suunnitella luolalomaa, sillä eri puolilla Eurooppaa voi nähdä runsaasti luolamaalauksia. Joissakin paikoissa kävijän täytyy tosin tyytyä ihailemaan vain matkailukeskuksissa esillä olevia jäljennöksiä, sillä hengitysilman ja valon on todettu vaurioittavan luolamaalauksia eikä kävijöitä siksi enää päästetä luoliin.

Biisoneita esittäviä luolamaalauksia Altamirassa.
© Shutterstock

Altamira, Espanja

Paikallisen aatelismiehen 12-vuotias Maria-tytär löysi maailman laajimpiin kuuluvan luolamaalausesiintymän vuonna 1879 Cantabriasta Pohjois-Espanjasta. Tuolloin arkeologit tajusivat ensi kerran, että jääkauden ihmiset olivat osanneet maalata kuvia. Altamiran luolasto on lähes 300 metriä pitkä, ja siinä on useita kammioita. Kulumisen välttämiseksi maalauksia pääsee päivittäin katsomaan vain rajoitettu joukko matkailijoita.

Lascaux’n luolamaalausten rekonstruktio museossa.
© Shutterstock

Lascaux, Ranska

Robot-niminen koira ja sen 18-vuotias omistaja Marcel Ravidat tovereineen löysivät Lascaux’n luolat vuonna 1940. Lascaux’n lähes 2 000 luolamaalausta on tehty niin taidokkaasti, että luolaa on kutsuttu ”esihistorialliseksi Sikstuksen kappeliksi”. Etenkin niin sanottu Härkäsali tunnetaan realistista eläinmaalauksistaan. Muun muassa hevosia ja härkiä esittävät maalaukset ovat noin 17 000 vuotta vanhoja. Nykyään alkuperäinen luolasto on suljettu matkailijoilta, mutta siitä on rakennettu kävijöitä varten tarkka kopio.

Biisonia esittävä luolamaalaus Chauvet’n luolassa.
© Shutterstock

Chauvet, Ranska

Chauvet’n luolan sisäänkäynti oli 30 000 vuoden ajan hautautuneena kivisortuman alle. Vuonna 1994 luola löydettiin uudelleen, ja samalla paljastuivat sen yli 400 luolamaalausta, jotka on maalattu pian Homo sapiensin Eurooppaan tulon jälkeen noin 40 000 vuotta sitten. Chauvet’n luola oli kuin aikakapseli, jonka lattialta löytyi yhä muinaisten taiteilijoiden jalanjälkiä ja heidän soihduistaan varisseen tuhkan jäänteitä. Nykyään matkailijat voivat vierailla luolasta rakennetussa rekonstruktiossa.

Luolamaalauksia El Castillon luolan seinässä.
© Creative Commons/Gabinete de Prensa del Gobierno de Cantabria

El Castillo, Espanja

Noin 25 kilometrin päässä Altamirasta sijaitsevan El Castillon luolan maalaukset ovat Euroopan vanhimpia. Niissä käytetyn punaisen väriaineen on määritetty olevan yli 40 800 vuotta vanhaa, ja luolan toisessa osassa olevien maalaustenkin iäksi on arvioitu 36 000 ja 34 000 vuotta. Tutkijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä, ovatko El Castillon luolamaalaukset ainakin osittain neandertalilaisten kätten työtä. Luolaan on maalattu käsien ääriviivoja ja muun muassa mammuttien kuvia, ja se on avoinna matkailijoille.

Esihistoriallisia luolamaalauksia Magurassa Bulgariassa.
© Wikimedia Commons

Magura, Bulgaria

Euroopan kuuluisimmat luolamaalaukset ovat Ranskassa ja Espanjassa, mutta luolataidetta löytyy myös muista maista. Luoteis-Bulgariassa sijaitseva yli kaksi kilometriä pitkä Maguran luola, jossa on nykyään sähkövalaistus ja kävelytie, on yksi maan tärkeimmistä nähtävyyksistä. Sen 10 000–8 000 vuotta vanhat luolamaalaukset ovat kuitenkin merkittävästi nuorempia kuin Länsi-Euroopasta löydetyt maalaukset. Suuri osa Maguran maalauksista esittää ihmisiä, kun taas vanhemmat luolamaalaukset kuvaavat lähes yksinomaan eläimiä.

Pigmentit ja sideaineet

Luolamaalausten maalaustekniikoiden rekonstruktio.

Rekonstruktio luolamaalareiden käyttämistä vähistä työkaluista: 1) Simpukankuori nestemäisen maalin säilyttämiseen 2) Pigmentistä ja sideaineesta sekoitettu maali 3) Puhallusputki, jolla maalia ruiskutetaan luolan seinämään.

© Shutterstock

Luolamaalauksia maalattiin vuosituhansien ajan eri puolilla maailmaa, joten niitä tuskin on tehty täysin samoilla tekniikoilla.

Tutkijat kuitenkin uskovat, että monet menetelmät toistuivat eri paikoissa.

Kivikaudella eli ennen metallin työstämisen keksimistä ihmiset joutuivat turvautumaan luonnosta löytyviin materiaaleihin.

Rautapitoisesta maalajista okrasta voitiin valmistaa punaisia, ruskeita ja kellertäviä värejä sekoittamalla sitä esimerkiksi luolasta saatuun veteen. Mustaa ja tummanruskeaa taas saatiin esimerkiksi puuhiilestä.

Maaleissa saatettiin tutkijoiden mukaan käyttää myös kasvinesteitä, eläinten rasvaa, virtsaa ja verta joko pigmenttinä tai sideaineena.

Arkeologit ovat löytäneet Etelä-Espanjassa sijaitsevasta Cueva de los Avionesin luolasta 115 000 vuotta vanhoja ”maalipurkkeina” käytettyjä simpukoita, joissa on jälkiä punaisista ja keltaisista väreistä.

Esimerkkikuva soihdusta, joka valaisee luolaa ja sen seinään maalattuja kuvia.

Esimerkkikuva soihdusta, joka valaisee luolaa ja sen kiviseinään maalattuja kuvia.

© Shutterstock

Muinaiset taiteilijat valaisivat pimeitä luolia tulella, ja joistakin luolista onkin löydetty kaivauksissa soihtujen tuhkaa.

Toisaalla taiteilijat käyttivät valonlähteenä alkeellisia ”öljylamppuja” eli rasvalla täytettyjä pieniä vateja.

Yltääkseen luolien seinämien yläosiin luolamaalarit käyttivät esimerkiksi Lascaux’n luolastossa luultavasti varta vasten rakennettuja puisia telineitä, jotka purettiin maalauksen valmistuttua.
Ranskalaisen La Vachen luolan joidenkin maalausten pigmentin alta on löydetty hiiltä.

Tutkijoiden mukaan tämä viittaa siihen, että jo esihistorialliset taiteilijat saattoivat ensin luonnostella työnsä hiilellä ja maalasivat sitten lopullisen kuvan väripigmenteillä.

Maalia levitettiin kallioon sormilla tai oksista tai eläinten karvoista tehdyillä siveltimillä.

Maalatessaan käsiensä ääriviivoja taiteilijat puhalsivat maalia ruo’osta tai luusta tehdyn puhallusputken läpi.

Altamirasta Espanjasta on löydetty punaokrajäämiä sisältänyt linnunluu, jota käytettiin todennäköisesti käden kuvien ruiskumaalaukseen.

Galleria: Lascaux’n ja Altamiran luolamaalauksia

Olivatko taiteilijat naisia?

Käsiä esittävä luolamaalaus.
© Shutterstock

Tutkijat eivät tiedä, keitä luolamaalausten tekijät olivat. Useimmat luolat, joista maalauksia on löydetty, olivat pimeitä ja vaikeapääsyisiä paikkoja, joissa ei todennäköisesti asuttu vakituisesti.

Yhden teorian mukaan taiteilijat olivat nuorukaisia, jotka uskaltautuivat tutkimaan luolia ja tekivät luolamaalauksia siinä missä nykynuoret graffiteja.

Toinen teoria on, että taiteilijat olivat šamaaneja ja luolamaalauksilla oli hengellinen tai uskonnollinen merkitys.

Muinaiset taiteilijat jättivät kuitenkin johtolankoja: lukemattomia kädenjälkiä, joilla he kenties ”signeerasivat” teoksensa.

Vuonna 2013 tutkijat analysoivat kahdeksasta ranskalaisesta ja espanjalaisesta luolasta löydettyjä kädenjälkiä. Niistä 75 prosenttia saattaa sormien suhteellisten pituuksien perusteella olla peräisin naisilta, sillä heillä nimetön ja etusormi ovat tyypillisesti lähes samanpituiset, kun taas miehillä nimetön on usein selvästi etusormea pitempi.

Tämän vuoksi onkin esitetty, että useimmat luolataiteilijat olisivat olleet naisia.

Tämä on kuitenkin vain yksi teoria muiden joukossa.

Mitä aiheita jääkauden taiteilijat kuvasivat?

Trois-Frèresin luolan ”velho”.

Henri Breuilin luonnos Trois-Frèresin luolan ”velhosta”. Alkuperäinen maalaus on ajoitettu 13 000-luvulle eaa.

© Creative Commons

Vanhimmat luolamaalaukset olivat viivoja ja geometrisia kuvioita, kun taas myöhemmät luolataiteilijat keskittyivät kuvaamaan eläviä olentoja.

Kuva-aiheista suosituimpia olivat villieläimet. Silloin harvoin, kun maalauksissa esiintyy ihmisiä, heistä on usein kuvattu vain pää tai sukuelimet.

Jotkin luolamaalaukset näyttävät kuvaavan mielikuvitusolentoja, kuten ranskalaisen Trois-Frèresin luolan kuuluisa ”velho”, joka esittää mahdollisesti peurantaljaan pukeutunutta šamaania.

Chauvet’n luolan kuvat ja muut varhaiset maalaukset esittävät yleensä ihmisille vaarallisia suuria eläimiä, kuten mammutteja, villasarvikuonoja, luolakarhuja ja luolaleijonia.

Hieman nuorempia luolamaalauksia esimerkiksi Lascaux’ssa ja Niaux’ssa hallitsevat saaliseläinten laumat: hevoset, biisonit, alkuhärät ja peurat.

Luolamaalaukset eivät kuitenkaan olleet jääkauden aikaisia ruokalistoja, sillä lintuja, kaloja ja muuta kivikauden ihmisille tärkeää ravintoa kuvataan niissä ani harvoin.

Maalaukset olivat portti henkimaailmaan

Arkeologit ja taidehistorioitsijat ovat yrittäneet tulkita luolamaalauksia siitä lähtien, kun Altamiran luola löydettiin vuonna 1879.

Tutkijat eivät ensin uskoneet, että jääkauden ihmiset olisivat kyenneet tekemään taidetta, ja aatelismies Marcelino Sanz de Sautuolaa, jonka Maria-tytär oli löytänyt Altamiran luolamaalaukset, syytettiin kuvien väärentämisestä.

Myöhemmin luolamaalausten on tulkittu liittyvän muun muassa metsästysmagiaan tai uskontoon.

Metsästysmagiateorian kannattajien mukaan kivikauden ihmiset maalasivat eläimiä siinä toivossa, että kuva antaisi heille valtaa niihin. Tämä päti sekä saaliseläimiin että ihmiselle vaarallisiin eläimiin.

Luolamaalaus Laas Geelissä Somaliassa.

Luolamaalaus Laas Geelissä Somaliassa esittää ihmistä ja nautaeläintä. Se on ajoitettu 2 500–3 500-luvulle eaa.

© Creative Commons/najeeb

Jotkut tutkijat puolestaan pitävät luolamaalauksia jääkauden mytologian ja historian kuvallisena esityksenä. Monista luolista löytyneitä kädenjälkiä on arveltu osaksi uskonnollista siirtymäriittiä, joka olisi nykyajan konfirmaation tavoin symboloinut nuoren astumista aikuisuuteen.

Eteläafrikkalaisen luolamaalausten asiantuntijan David Lewis-Williamsin mukaan esihistorialliset ihmiset eivät välttämättä täysin kyenneet erottamaan kuviteltua todellisuudesta. Niinpä luolamaalaukset voivatkin kuvata hallusinaatioita tai šamaanien yrityksiä luoda yhteys henkimaailmaan.

Myös itse luolien merkitys on edelleen arvoitus. Jotkut tutkijat pitävät luolamaalauksia sisältäviä luolia koristeltuina asuintiloina, kun taas jotkut uskovat luolien olleen pyhiä kulttipaikkoja ja vertaavat luolamaalauksia esimerkiksi kirkkotaiteeseen.

Picasso ja luolataide

Pablo Picasson ”Kuoleva härkä”.

Kuoleva härkä. Pablo Picasso kuvasi usein samoja aiheita kuin esihistorialliset kollegansa luolamaalauksissaan.

© Flickr/Regan Vercruysse

Espanjalainen taidemaalari Pablo Picasso (1881–1973) ammensi usein innoitusta esihistoriallisesta taiteesta, sekä luolamaalauksista että veistoksista, kuten 24 000 vuotta vanhasta alastonta naista esittävästä kivisestä Willendorfin Venuksesta.

Nähtyään kuuluisat ranskalaiset luolamaalaukset Picasson kerrotaan huudahtaneen: ”Emme ole keksineet mitään uutta Lascaux’n jälkeen!”

Historioitsijat eivät tosin ole yksimielisiä toteamuksen aitoudesta.

Oli miten oli, luolataiteilijat käyttivät useita hämmästyttävän nykyaikaisilta vaikuttavia tekniikoita.

He osasivat muun muassa luoda väreillä kolmiulotteisen vaikutelman ja loihtia maalauksiinsa liikkeen tuntua viivoilla.

Luolamaalausten kätketyt viestit

kalenteri järjestelmä esihistoriallinen maalaus.

Kuva-aiheita Lascaux’n luolastosta.

© Wikimedia Commons

Monista eläimiä esittävistä luolamaalauksista on löydetty pisteitä tai viivoja, joiden jotkut tutkijat ovat tulkinneet liittyvän laskemiseen.

Vuonna 2023 brittitutkijat esittivät, että merkinnät olisivat liittyneet jonkinlaiseen kalenterijärjestelmään.

Harrastelija-arkeologi Bennet Baconin kartoitettua selkeitä merkintöjä yli 600:ssa jääkauden aikaisessa maalauksessa eri puolilta Eurooppaa tutkijat vertasivat niitä eri eläinlajien elinkaareen.

He tulivat siihen tulokseen, että maalausten pisteet ja viivat kuvasivat eläimen pariutumisaikaa toukokuussa alkaneen kevään jälkeisissä täysikuissa mitattuna. Jos hevosen kuvaan oli maalattu kolme viivaa, se tarkoitti, että hevonen parittelee elokuussa.

Joidenkin merkintöjen yhteydestä on lisäksi löydetty Y-kirjainta muistuttava symboli. Yhden teorian mukaan Y viittaa kuukauteen, jolloin kuvan eläin yleensä synnyttää poikasensa. Jos teoria pitää paikkansa, jääkauden ihmisillä oli alkeellinen kirjoitusjärjestelmä, jonka avulla he pystyivät tallentamaan tietoja saaliseläimistään, jo useita tuhansia vuosia ennen nuolenpääkirjoituksen syntyä Sumerissa 3200-luvulla eaa.

Luolamaalauksia muualla maailmassa

Luolamaalauksia on löydetty lähes kaikkialta maailmasta. Esittelemme seuraavassa kuuluisimpia esimerkkejä.

©

Cueva de las Manos, Patagonia, Argentiina

Cueva de las Manosin eli ”Käsien luolan” seiniä koristaa 830 kädenjälkeä, jotka maalattiin noin 9 000 vuotta sitten.

Luolamaalauksia Sulawesissa.
© Wikimedia Commons

Sulawesi, Indonesia

Viime vuosina tutkijat ovat löytäneet Sulawesista useita luolamaalauksia. Leang Tedongngen luolasta on löydetty vanhin toistaiseksi tunnettu maalaus: 45 500 vuotta vanha kuva sulawesinsiasta. Kuvassa on luolan sisäänkäynti.

Luolamaalauksia Tassili n’Ajjerissa Algeriassa.
© Shutterstock

Tassili n’Ajjer, Algeria

Rutikuivasta louhikosta Etelä-Algerian autiomaasta on löydetty yksi maailman suurimmista luolamaalausten ja kalliopiirrosten keskittymistä. Sen yli 15 000 maalausta ja piirrosta kuvaavat elämää Saharassa 6000-luvulta eaa. suunnilleen ajanlaskumme alkuun saakka.