Tanskan kansallismuseon tutkijaryhmä on löytänyt Pohjois-Euroopan tähän asti vanhimman metallin sulattamiseen käytetyn upokkaan.
Upokasta käytettiin kuparin sulattamiseen, ja löytö valaisee uudella tavalla Tanskan historian neoliittista kautta eli nuorempaa kivikautta (noin 4000–1700 eaa.)
”Löysimme kuparin sulattamiseen käytetyn upokkaan, joka on ainakin 5 500 vuotta vanha. Löytö on sensaatiomainen, sillä tämä on Pohjois-Euroopan vanhin tunnettu esimerkki siitä, että ihminen osasi tuohon aikaan sulattaa ja työstää metallia”, sanoo Anne Birgitte Gebauer, arkeologi ja Tanskan kansallismuseon tutkija.
Sulan kuparin jäänteet paljastavat, että tämä pala kuului Pohjois-Euroopan vanhimpaan tunnettuun upokkaaseen.
Alareunassa on valkoiseksi palanut alue, jossa sula kupari on ollut.
Upokas on 1 500 vuotta vanhempi kuin aiemmat löydöt, jotka todistavat metallin sulatuksesta Tanskassa. Upokas löydettiin alun perin vuonna 1988 Løntissä Haderslevin vuonon eteläpuolella sijainneesta hautakeskittymästä.
Upokas ei ollut säilynyt yhtenä kappaleena, ja siksi havaintoa ei tehty heti kappaleiden löydyttyä.
Nyt tutkijoille on selvinnyt, että yhdessä palaset muodostavat ovaalinmuotoisen kulhon, joka oli vähintään 10 senttimetriä pitkä, ja lisäksi useat riippumattomat tutkimukset ovat vahvistaneet, että astiassa on ollut kuparia.
Kuparin sulamispiste on 1 084 astetta. Näin korkean lämpötilan saavuttamiseksi tuon ajan seppien on luultavasti pitänyt käyttää puhallusputkia, joilla he ovat voineet puhaltaa lisää happea hiillokseen.
Löytö todistaa, että kivikauden ihmiset kykenivät suhteellisen korkean teknologian prosesseihin.