Muinaiset länsieurooppalaiset pärjäsivät viime jääkaudella paljon kaakkoiseurooppalaisia sukulaisiaan paremmin. Tämän osoittaa uusi tutkimus, jossa on analysoitu 357:n 5 000–45 000 vuotta sitten eläneen eurooppalaisen luista ja hampaista saatua dna:ta.
Hankkeessa oli mukana yli 125 kansainvälistä tutkijaa, ja se on toistaiseksi laajin Euroopan muinaisten asukkaiden dna-kartoitus.
Tutkijat ovat rekonstruoineet dna-analyysien avulla, miltä 24 000–32 000 vuotta sitten eläneet eurooppalaiset ehkä näyttivät.
Eurooppalaiset jakautuivat kahteen
Tutkimus osoittaa muun muassa, että varhaiset eurooppalaiset poikkesivat toisistaan geneettisesti paljon enemmän kuin nykyeurooppalaiset, vaikka he elivät tuhansia vuosia rinnakkain.
Kun jääkausi alkoi kiristää otettaan noin 25 000 vuotta sitten Euroopan väestö jakautui kahtia: läntinen ryhmä asettui asumaan nykyisten Espanjan ja Ranskan alueelle ja kaakkoinen ryhmä nykyisen Italian alueelle.
Geenit kertovat, että länsieurooppalaiset selvisivät jääkaudesta ja siirsivät perimäänsä jälkipolville.
Kaakkoiseurooppalaiset sen sijaan eivät selvinneet, ja heidän perimänsä hävisi – luultavasti joko siksi, että he kuolivat nälkään ja kylmyyteen tai koska muut ryhmät tuhosivat heidät. Tutkimus osoittaa myös, että heidän asuinalueilleen muutti Balkanilta geeniperimältään uusi ryhmä.
Kallon omistaja asui Saksan alueella yhtä aikaa Euroopan ensimmäisten maanviljelijöiden kanssa – sekoittamatta geenejään heidän kanssaan.
Maanviljelijät valloittivat Euroopan
Jääkauden jälkeen sekä Länsi-Euroopan että Balkanin väestöryhmät siirtyivät kohti pohjoista ja heidän perimänsä sekoittuivat maatalouden yleistyessä Euroopassa noin 8 000 vuotta sitten.
”Voi olla, että metsästäjä-keräilijäpopulaatio pakotettiin vetäytymään Euroopan pohjoisreunalle, kun ensimmäiset maanviljelijät levittäytyivät Eurooppaan”, toteaa tutkimukseen osallistunut saksalaisen Max Planck Institute for Evolutionary Anthropologyn johtaja Johannes Krause. /495