Lämpötilan nousu jääkausien välillä 120 000 vuotta sitten johti siihen, että neandertalinihmiset Ranskassa alkoivat syödä omaa lajiaan.
Näin esitettiin ranskalaisessa tutkimuksessa vuonna 2019.
Luurangot ihmetyttivät 20 vuotta
Vuonna 1999 Etelä-Ranskasta luolasta löytyi kuusi neandertalilaisen luurankoa. Niiden luissa oli monia merkkejä ihmissyönnistä, esimerkiksi kivityökalujen jälkiä sekä muiden neandertalilaisten hampaiden jälkiä.
Vastaavia luurankoja on löydetty Kroatiasta, Espanjasta ja Belgiasta, mutta tähän asti ei ole tiedetty, oliko kannibalismi kulttuurista – eli osa jotakin rituaalia – vai epätoivoisen eloonjäämistaistelun tulosta.
Esimerkiksi kalloissa näkyvät työkalujen jäljet viittaavat ihmissyöntiin. Luolasta löytyi kuusi luurankoa, joista kaksi oli aikuisten, neljä lasten.
Ranskalaiset arkeologit Emmanuel Desclaux ja Alban Defleur analysoivat eläinten luita ja muita jäännöksiä samasta Rhônen laakson luolasta, josta neandertalilaisten jäännökset löytyivät.
Heidän tutkimuksissaan osoittautui merkkejä siitä, että siirtymä jääkaudesta tapahtui hyvin nopeasti: arktinen kylmyys muuttui Rhônen laaksossa lämpimämmiksi olosuhteiksi kuin alueella nykyään vallitsee.
”Kaikki muuttui täysin muutamassa sukupolvessa”, Desclaux selitti.
Ilmaston lämpeneminen oli kuolemantuomio
Ilmaston lämpeneminen merkitsi, että neandertalilaisten pääasialliset ravinnon lähteet – mammutit ja peurat – hävisivät, ja niiden tilalle tuli pieniä jyrsijöitä ja käärmeitä, joista ei riittänyt ravintoa muinaisihmiselle.
Neandertalilaisten luissa näkyy nimittäin myös merkkejä aliravitsemuksesta, mikä viittaa siihen, että he ovat turvautuneet ihmissyöntiin viimeisenä epätoivoisena keinona pysyä hengissä.