Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Miten joulua vietettiin keskiajalla?

Keskiajalla Jeesuksen syntymää muistettiin juomalla, juhlimalla ja nujakoimalla.

Look and Learn/Illustrated Papers Collection/Bridgeman Images

Ennen kuin keskiajan Euroopan kristityt pääsivät joulunviettoon, heidän piti paastota 40 päivää.

Paasto alkoi yleensä marraskuun puolivälissä, ja sen aikana pidättäydyttiin alkoholista ja eläinperäisistä ruuista, kuten lihasta, munista ja maitotuotteista.

Paaston tarkoitus oli valmistautua jouluun hengellisesti, ja sitä seurasi 12 päivää kestänyt joulunaika, joka alkoi 25. joulukuuta ja päättyi loppiaisena 6. tammikuuta.

Kristinusko alkoi juurtua Pohjolassa ensiksi Tanskaan vuoden 975 tienoilla.

© Celtic/Bridgeman Art Library/Ritzau Scanpix

Viikingit viettivät pakanajoulua

Skandinavian asukkaat viettivät joulua jo kauan ennen kuin heistä tuli kristittyjä. Viikinkien keskitalven juhlaa, jólia, vietettiin vuoden lyhyimpänä päivänä eli yleensä 21.–22. joulukuuta.

Juhlassa syötiin ja juotiin ja uhrattiin jumalille. Kun viikingit kääntyivät kristinuskoon 900–1000-luvuilla, lähetyssaarnaajat onnistuivat sulauttamaan Jeesuksen syntymän juhlinnan pakanalliseen jóliin.

Thor ja Odin vaihtuivat Jeesukseen ja Neitsyt Mariaan, mutta jól-nimitys jäi käyttöön eri muodoissaan.

Joulu ei ollut keskiajalla vielä iloinen perhejuhla, vaan se oli sekoitus pakanallisia ja kristillisiä tapoja.

Esimerkiksi jouluaatto oli keskiajalla harras päivä, joka päättyi keskiyön messuun.

Varsinainen joulunvietto alkoi joulupäivänä, ja siihen kuuluivat hilpeät juomingit ja syömingit, riehakkaat leikit, tanssi ja jopa nujakat.

Look and Learn/Illustrated Papers Collection/Bridgeman Images

Joulukuusi juontuu pakanallisesta perinteestä, joka sulautui osaksi kristillistä joulunviettoa. Alun perin ainavihantia kasveja käytettiin koristeina joulukuussa talvipäivänseisauksen aikaan.

Look and Learn/Illustrated Papers Collection/Bridgeman Images

Korkea-arvoisin mies eli yleensä talouden vanhin miespuolinen jäsen sytytti joulukannon lausuttuaan rukouksen. Joissakin Euroopan maissa uhrattiin viljaa, viiniä tai suitsukkeita ennen kuin kanto sytytettiin palamaan.

Look and Learn/Illustrated Papers Collection/Bridgeman Images

Joulukanto pantiin tulisijaan, eikä se saanut sammua ennen kuin se oli palanut kokonaan loppuun tai joulunaika oli ohi.

Joulukanto kannettiin juhlallisesti sisälle muun muassa Englannissa, jossa itse Henrik VIII osallistui rituaaliin.

Look and Learn/Illustrated Papers Collection/Bridgeman Images

Pakanallisia piirteitä sisältänyt joulunvietto äityi välillä niin railakkaaksi, että katolisen kirkon oli 1100-luvulla rauhoitettava tilannetta säätämällä joulurauha.

Yksi kristilliseen joulunviettoon sulautunut pakanallinen perinne oli joulukanto. Monilla Euroopan alueilla tulisijaan tuotiin suuri kanto, jonka piti palaa koko joulun ajan.

Joulukantoperinne oli luultavasti esikristillinen jäänne pohjoiseurooppalaisesta luonnonpalvonnasta.

Lue myös:

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota