Glögi yhdistyy monien mielessä kylmiin talvisiin päiviin ja joulun perinteisiin.
Pohjoismaissa glögi on kuulunut kylmiin talvikuukausiin satoja vuosia.
Me emme kuitenkaan olleet ensimmäisiä, jotka ovat joutuneet makean ja lämpimän juoman pauloihin.
Mitä glögi on?
Ennen kuin kerromme glögin alkuperästä on varmasti hyvä selventää hieman, mitä glögi oikeastaan on.
Glögillä tarkoitetaan lämmintä, maustettua viiniä. Yleensä se sisältää punaviiniä tai viinaa, ja glögin sekaan sekoitetaan manteleita, rusinoita ja esimerkiksi appelsiinia, kanelia ja kardemummaa.
Glögi saa ominaismakunsa, kun viiniä keitellään kattilassa erilaisten mausteiden, hedelmien ja/tai pähkinöiden kanssa.
Viime vuosina valkoviinistä tehty glögi, niin sanottu valkoinen glögi, on kasvattanut suosiotaan.
Glögiä tarjottiin saksalaisissa linnoissa
Varhaisimmat historialliset viittaukset glögiin tunnetaan 1400-luvulta. Kerrotaan, että saksalaisissa linnoissa Reinin varrella alettiin kuumentaa punaviiniä ja lisätä siihen erilaisia mausteita. Tätä glühwein-nimellä kutsuttua juomaa eli hehkuviiniä nautittiin kylmän karkottamiseksi kosteina talvikuukausina. Vähitellen siitä muodostui jouluperinne, joka levisi suureen osaan Pohjois-Eurooppaa.
Roomalaiset lisäsivät glögiin hehkuvia hiiliä
Jo muinaisilla roomalaisilla oli kuitenkin vastaavanlainen juoma, jota he kutsuivat nimellä conditum paradoxum. Nimitys tarkoittaa suunnilleen ”yllätyksellistä maustamista”.
Neljänneltä vuosisadalta peräisin olevassa kirjassa ”De re coquinaria” (”Keittotaidosta”) kuvataan, miten roomalaiset valmistivat ”glögiä”:
- 15 sextariusta (8 litraa) hunajaa kaadetaan metalliastiaan, ja siihen lisätään 2 sextariusta (1 litra) viiniä.
- Seosta kuumennetaan hitaasti heikolla tulella ja samalla sitä hämmennetään koko ajan risuvispilällä.
- Kun seos alkaa kiehua, lisätään tilkka kylmää viiniä ja seos otetaan pois tulelta jäähtymään. Tämä toistetaan kaksi tai kolme kertaa.
- Seuraavana päivänä valmistusta jatketaan ja seokseen lisätään 4 unssia (110 grammaa) jauhettua pippuria, 3 scrupuloa (3,5 grammaa) mastikaa eli pistaasipuun pihkasta tehtyä maustetta, 1 drakma (3,4 grammaa) laventelia ja sahramia sekä 5 drakmaa (17 grammaa) paahdettuja taatelinsiemeniä.
- Sen jälkeen lisätään sen verran viiniä, että seoksesta tulee ohutta ja juoksevaa.
- Lopuksi lisätään vielä 18 sextariusta (noin 10 litraa) kevyttä viiniä. Jos juomasta on tullut liian kitkerää, makua voi pyöristää lisäämällä siihen hehkuvia hiiliä!
Suuria annosmääriä on varmastikin tarvittu roomalaisten riehakkaissa juhlissa, joissa tiedetään muun muassa keisari Neron nauttineen tätä maustettua viiniä.
Juomaa voitaneen pitää glögin esikuvana. Suuret määrät ovat olleet varmaan tarpeen orgioissa, jossa tiedetään keisari Neron nauttineen juomaa.
Roomalaisten juomaa voidaan ehkä pitää glögin historiallisena edeltäjänä. Siksi voitaneen sanoa, että glögi on peräisin aina roomalaisten ajoista asti.
Glögi sellaisenaan kuin sen nykyään nautimme juontaa kuitenkin juurensa 1400-luvun Ranskasta.