Lucia-neito kynttiläkruunu päässä

Kuka oli Pyhä Lucia?

Katolista suojeluspyhimystä juhlitaan 13. joulukuuta, mutta kuka Pyhä Lucia oikein oli?

Katolista suojeluspyhimystä juhlitaan 13. joulukuuta, mutta kuka Pyhä Lucia oikein oli?

Shutterstock

Milloin Lucian päivä on?

Pyhän Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta laulamalla ja kulkueella. Suosittu pyhimys kärsi karun kohtalon.

Tarinan mukaan Lucia teloitettiin 13. joulukuuta. Hän kärsi marttyyrikuoleman uskonsa puolesta, ja katolinen kirkko on julistanut hänet pyhimykseksi.

Henkilö pitää kynttilää kädessään

Lucia-nimi tulee latinan sanasta ’lux’, joka tarkoittaa ’valoa’.

© Shutterstock

Joulukuun 13. päivä oli vuoden lyhyin päivä ennen vuoden 1700 kalenteriuudistusta, jolloin otettiin käyttöön gregoriaaninen kalenteri.

Lucian pyhä osui siten talvipäivänseisaukseen, ja siitä tuli valon juhla pimeyden keskelle.

Nykyään vuoden lyhyin päivä on 21. joulukuuta.

Kuka Pyhä Lucia oli?

Pyhän Lucian elämästä tiedetään vain vähän, mutta se tiedetään, että hänet teloitettiin 300-luvulla Rooman kristittyjen vainoissa.

Maalaus Lucia-pyhimyksestä pitämässä lautasta, jolla on silmät

Taiteessa Lucia on kuvattu usein kädessään lautanen, jolla on silmät. Roomalaiset rankaisivat kristittyä Luciaa lähettämällä hänet bordelliin. Lucia repi silmänsä päästään, jotteivät miehet mieltyisi häneen. Hänen silmänsä kasvoivat kuitenkin aina takaisin.

© Shutterstock

Pyhä Lucia mainitaan uskonnollisissa teksteissä 400-luvulla, mutta hänestä tuli suosittu etenkin keskiajan pyhimyskokoelmissa.

Pyhä Lucia kieltäytyi uhraamasta Rooman jumalille

Kristillisen perimätiedon mukaan Lucia oli Syrakusassa Sisiliassa eläneen vauraan perheen tytär. Sisilia kuului tuolloin Rooman valtakuntaan.

Rooman valtakunnassa kristinusko oli Lucian aikaan kielletty, minkä vuoksi monet kristityt salailivat uskoaan ja etsiytyivät kaupungin maanalaisiin katakombeihin harjoittamaan uskontoaan.

Kerrotaan, että Lucia auttoi öisin uskontovereitaan viemällä näille ruokaa.

Jotta hän näkisi kulkea yön pimeydessä ja pystyi kantamaan ruokaa käsissään, hän piti päässään kynttiläseppelettä.

Lucia naitettiin ei-kristitylle, joka ilmiantoi hänet kristityksi. Lucia teloitettiin, koska hän kieltäytyi palvomasta roomalaisia jumalia.

Ensin hänet yritettiin polttaa roviolla, mutta tuli ei suostunut syttymään. Sen jälkeen pyöveli pantiin asialle ja Lucia mestattiin miekalla 13. joulukuuta 304.

Lucian päivän perinteitä

Pyhä Lucia on erityisen suosittu Skandinaviassa. Lucia-perinne saapui Italiasta 1800-luvulla ja levisi ensin Ruotsiin.

Pyhä Lucia on siten yksi harvoista pyhimyksistä, joiden päivää luterilaisetkin viettävät Pohjoismaissa – Suomessa etenkin ruotsinkieliset.

Yleisin perinne 13. joulukuuta on Lucia-kulkue.

Oppilaitoksissa, työpaikoilla, sairaaloissa ja lastentarhoissa järjestetään kynttiläkulkueita ja lauletaan Lucia-laulua.

VIDEO: Kuuntele Pyhä Lucia B.A.M.B.U.-kuoron esittämänä

Alkuperäinen italialainen laulu on vuodelta 1849, eikä sillä ollut silloin mitään tekemistä katolisen pyhimyksen kanssa.

Laulu on alun perin sävelletty pienen Napolinlahden rannalla sijaitsevan Borgo Santa Lucian kalastajakylän ylistykseksi.

Borgo Santa Lucian satama

Borgo Santa Lucian alueesta on tehty monia napolilaisia lauluja. Usein niissä kerrotaan napolilaisista, jotka lähtevät kotimaastaan Yhdysvaltoihin.

© Wikimedia Commons/Giorgio Sommer

Ruotsalainen Sigrid Elmblad (1860–1926) kirjoitti 1920-luvulla Lucia-lauluun ruotsinkieliset sanat, jotka sopivat paremmin Lucia-perinteeseen.

Myöhemmin sanat saivat paikallisen asun myös muissa Pohjoismaissa.

Lucia-laulun sanat suomeksi

Taivaalla tähtivyö
kirkkaana loistaa,
viestiä jouluyön
tuikkeensa toistaa.
Taivainen kirkkaus,
riemuisa julistus.
Kynttilät syttyy,
kynttilät syttyy.

Metsiin jo Pohjolan
vaipan luo hanki,
ja maa on valkean
verhonsa vanki.
Taivaisen hohteen tuo,
Lucia valon suo,
Pyhä Lucia,
Pyhä Lucia.

Kiteet luo helmivyön
valkoiseen kaapuun.
Kätköstä talviyön
luoksemme saapuu.
Lucia seppelpää,
juhlista hetki tää,
saavuthan luoksemme,
Pyhä Lucia.

Sanat Erkki Ainamo

Lucia-pulla ajoi paholaisen pois

  1. joulukuuta syödään perinteisesti Lucia-pullia (ruots. lussekatt). Ne ovat vehnäpullia, jotka saavat sahramista keltaisen värin.

Lussekatt-pullat ovat suosittuja etenkin Ruotsissa, jossa 1600-luvulta juontuvan perinteen mukaan nuoret neidot tarjoilevat aamulla talon väelle vastaleivottua pullaa.

Lussekatteja (Lucia-pullia) vadilla

Lucia-pullia (lussekatter) on erilaisia. Usein ne ovat s-kirjaimen muotoisia.

© Shutterstock

Lucia-pullan alkuperästä on eri versioita.

Tunnetuimman tarinan mukaan lussekatt tuli Ruotsiin Saksasta, jossa vallalla olevan uskomuksen mukaan pullan väri karkotti paholaisen. ”Lusse”-sanan uskotaan viittaavan Luciferiin eli paholaiseen.

Vuoden pisimpään yöhön liittyi paljon taikauskoa. Valon ja lussekatt-pullan uskottiin pitävän pahan loitolla.