Adventtikranssi on peräisin vuodelta 1839. Kerrotaan, että saksalainen teologi Johann Hinrich Wichern teki adventtikranssin köyhille lapsille, jotka hän oli ottanut hoiviinsa. Lapset odottivat malttamattomana joulua ja kyselivät jatkuvasti, montako päivää siihen vielä on.
Nykyään adventtikransseissa on yleensä neljä kynttilää – yksi kutakin adventtiajan sunnuntaita varten.
Myös Wichernin kranssissa oli neljä suurta kynttilää, mutta lisäksi siinä oli useita pienempiä punaisia kynttilöitä, jotta lapset saattoivat sytyttää kynttilän jokaisena joulunodotuspäivänä.
Pienten kynttilöiden lukumäärä riippui siitä, montako arkipäivää oli ensimmäisestä adventtisunnuntaista jouluaattoon.
Adventtikranssi vaununpyörästä
Wichern teki ensimmäisen adventtikranssinsa käytöstä poistetusta hevosvaunun pyörästä. Hän sai mahdollisesti idean kranssiin vielä vanhemmista perinteistä.
Adventtikranssi mainitaan nimittäin jo Wicherniä edeltävissä lähteissä, joissa kerrotaan pyörän symboliikasta. Keskiajalla adventtikranssia pidettiin vuoden pyöränä, joka vuoden lyhimpään päivään ehdittyä oli tehnyt kokonaisen pyörähdyksen ja nyt toisi auringon ja valoisammat ajat takaisin.
Tapa juontaa juurensa ehkä jo pakanalliselta ajalta. Tuolloin vietettiin vuoden pimeimpänä ajankohtana talvipäivänseisausjuhlia, joiden oli määrä tuoda valo takaisin.
Kuusi liitettiin kranssiin
Wichernin esittelemä adventtikranssi sai vähitellen uskonnollisen merkityksen.
Vuonna 1860 hän päällysti pyörän kuusenoksilla, joiden pistävät neulaset muistuttivat Jeesuksen ristillä kantamasta orjantappurakruunusta.
Minkä väriset adventtikynttilät?
Wichern antoi merkityksen myös kynttilöiden värille. Hän valitsi valkoisen symboloimaan viattomuutta ja punaisen rakkautta.
Tästä seurasi kuitenkin erimielisyyksiä, sillä toisissa kirkollisissa piireissä oltiin sitä mieltä, että kynttilöiden piti olla violetteja, joka on adventin ajan kirkollinen väri.
Nykyäänkin adventtikranssin kynttilöiden värit vaihtelevat eri maiden perinteiden mukaan.