Englannin puritaaniset poliitikot kielsivät joulun
Englannin parlamentti yritti kieltää joulunvieton. Puritaanisten parlamentaarikkojen mielestä joulu oli paheksuttava pakana-aikainen jäänne, jota juhlivat vain paavinuskoiset petturit.

Englantilaisten jouluruokien ykköset olivat kalkkuna ja jouluvanukas.
Englannissa kävi vuonna 1642 käsky, että kaikki joulun juhlinta olisi vastedes kielletty. Laki herätti vastustusta, sillä joulu oli tuohon aikaan erittäin merkittävä juhla englantilaisille.
Sitä juhlittiin useita päiviä laulamalla virsiä ja käymällä kirkossa sekä kutsumalla vieraita kotiin tanssimaan ja nauttimaan hanhi- tai kalkkunapaistia ja muita jouluherkkuja.
Joulunviettoa ei kuitenkaan mainittu Raamatussa, ja siksi Englannin puritaaninen parlamentti piti joulujuhlia vain verukkeena parlamentaarikkojen suuresti paheksumille juopottelulle ja irtosuhteille. Niinpä se kielsi joulunvieton täysin, ja kiellon rikkojia uhattiin sakoilla tai vankilatuomiolla.
Joulukieltoa edelsivät useita vuosia kestäneet parlamentin ja Englannin kuninkaan Kaarle I:n väliset kiistat päätöksistä, joita kuningas oli tehnyt parlamentilta kysymättä.
Tilanne kärjistyi lopulta niin, että maa syöksyi pitkään sisällissotaan, jossa kiistakapuloina olivat maan hallintotapa ja Englannin valtionuskonto.
Kaarle I halusi viedä anglikaanista kirkkoa katolilaiseen suuntaan, mikä sai puritaanisen parlamentin takajaloilleen, koska katolilaisuuden myötä kirkkopyhien juhlinta olisi vain korostunut.
Parlamentti puolestaan halusi poliitikko Oliver Cromwellin johdolla uudistaa kirkkoa niin, että englantilaiset eläisivät jatkossa tiukan kalvinistisen uskon oppien mukaista puhdasta ja hurskasta elämää.
Katolisen Kaarle I:n alueilla sai yhä juhlia joulua, kun taas Lontoossa ja muilla parlamentin hallitsemilla alueilla oli nyt noudatettava uusia lakeja.