Tieteen Kuvalehti Historian tulevat kevätnumerot tarjoavat upeaa ja innostavaa sisältöä.
Voit esimerkiksi perehtyä kiinnostaviin artikkeleihin, joissa käsitellään neljää ratkaisevaa taistelua – mukaan lukien Stalingradin taistelu, josta tuli toisen maailmansodan käännekohta. Pääset tutustumaan myös neitsyyteen keskiajalla tai tilausmatkailun alkuperään ja kehitykseen.
Mukavia lukuhetkiä!
Tieteen Kuvalehti Historia nro 9 – Ilmestyy 19.5.2022
Ingen Illuminati her, men spot 2 frimurer.
Vuosi 1942 oli ratkaiseva käännekohta toisessa maailmansodassa.
Akselivaltojen aggressiivisuus ja laajeneminen piti pysäyttää, ja koko maailman tulevaisuuden määrittivät neljä taistelua: Stalingradin taistelu, Midwayn taistelu, El Alameinin taistelu ja Guadalcanalin taistelu.
Tieteen Kuvalehti Historia nro 9 sisältää kiinnostavaa tietoa, kuvia ja yksityiskohtaista karttamateriaalia, joiden avulla saat käsityksen strategien haasteista ja sotilaiden vaikeuksista.
Tieteen Kuvalehti Historia nro 10 – Ilmestyy 2.6.2022
Naisten oli joskus pakko turvautua kepulikonsteihin selvitäkseen neitsyystestistä.
Keskiajalla naisten piti olla neitsyitä mennessään naimisiin. Kyseessä oli koko perheen kunnia, ja nuori nainen saattoi menettää henkensä, jos hän ei pystynyt todistamaan neitsyyttään.
Tulevan aviomiehen vakuuttamiseen siitä, että tämän morsian oli edelleen neitsyt, käytettiin keskiajalla monenlaisia testejä.
Siivilätesti, jossa naisen piti pysäyttää juokseva vesi paljain käsin, oli erittäin suosittu, ja sitä käytettiin sen selvittämiseen, oliko nainen edelleen neitsyt vai ei. Testi oli niin vahva neitsyyden symboli, että vuonna 1583 jopa Englannin naimaton kuningatar Elisabet I antoi kuvata itsensä siivilä kädessään. Kuten mikä tahansa muu testi, myös siivilätesti pystyttiin kiertämään.
Tieteen Kuvalehti Historian numerosta 10 voit lukea, kuinka keskiajan naiset huijasivat olevansa neitsyitä ja varmistivat siten perheen kunnian ja sen, että heitä ei rangaistu ja pahimmassa tapauksessa teloitettu.
Tieteen Kuvalehti Historia nro 11 – Ilmestyy 23.6.2022
Juhlatunnelman kohottamiseksi tarjoilijat kaatoivat auliisti viiniä ja viinaksia suoraan vieraiden kurkkuun.
Vuonna 1962 ensimmäiset tilauslennot nousivat ilmaan pohjoismaisilta lentokentiltä.
Lentokoneet olivat täynnä matkaa innokkaasti odottavia, mutta samalla täynnä ihmetystä olevia matkustajia, jotka olivat matkalla etelään ja tutustumaan sikajuhliin, ulkomaisiin tapoihin ja paahtavaan aurinkoon.
Tieteen Kuvalehti Historia nro 11 kertoo, miksi sikajuhlat ja kylmä sangria kehittyivät pohjoismaalaisten suosimaksi lomailumuodoksi 1960- ja 1970-luvuilla.