Luther meni naimisiin entisen nunnan Katharina von Boran kanssa ja sai kuusi lasta. 

© Mary Evans

Reformaatio loi nyky-Euroopan

Uskonpuhdistus mullisti muutakin kuin kirkon. Se vaikutti kaikkiin elämän aloihin – työelämään, koulunkäyntiin, perhe-elämään ja vapaa-aikaan – ja loi sen Euroopan, jossa nykyään asumme.

tiistai 28. maaliskuuta 2017

Protestanteista tuli oman onnensa seppiä

Katolisen opin mukaan kristityn piti tehdä elämässään hyviä tekoja pelastuakseen. Varakkuudella ja maallisella menestyksellä ei uskonnollisesta näkökulmasta ollut suurta merkitystä ikuisen elämän tavoittelussa. 

Uskonpuhdistus vapautti ihmiset velvollisuudesta tehdä hyviä tekoja, sillä Jeesus oli jo sovittanut ihmiskunnan synnit, ja jokainen saattoi keskittyä oman onnensa tavoitteluun.

Protestanttisuuden suuntaus kalvinismi kehotti suoraan uskovaisia tekemään ahkerasti töitä vaurastuakseen ja saadakseen maallista menestystä. 

Kalvinismin mukaan Jumala on jo ennalta valinnut ne, jotka pelastuvat, eikä Jumalan valintaan voi vaikuttaa edes hyvillä teoilla. 

Maallinen menestys on sen sijaan merkki siitä, että Jumala on ihmiselle myötämielinen ja tämä saattaa siten kuulua valittujen joukkoon.

Uskonpuhdistus teki maallisen mammonan havittelemisesta hyväksyttävää. 

Ehtoollisesta tuli tärkeä kaikille

Kristinuskon opin mukaan Jeesus asetti ehtoollisen viimeisellä ateriallaan ennen ristiinnaulitsemistaan.

Se tarkoittaa, että hän toivoi myös seurakunnan nauttivan ehtoollista hänen muistamisekseen. Jeesuksen ateriaan kuului leipää ja viiniä, mutta katolinen kirkko jakoi kansalle vain leipää, ja viiniä saivat vain papit.

Luther korosti sitä, että kaikki ihmiset olivat yhtä lähellä Jumalaa, joten kaikkien tuli saada ehtoollisella leipää ja viiniä.

Protestanttisuus myös karsi ehtoolliseen liittyvää mystiikkaa. Katolisen opin mukaan leipä ja viini muuttuivat Jeesuksen vereksi ja ruumiiksi, mutta luterilaisen käsityksen mukaan Jeesus on vain läsnä ehtoollisviinissä ja -leivässä.

Ehtoollinen alettiin pitää kansankielellä latinan sijaan, mikä auttoi ihmisiä ymmärtämään ehtoollisen merkityksen.

Uskonpuhdistuksen jälkeen seurakunta sai ehtoollisella sekä leipää että viiniä.

© Shutterstock

Pappien selibaatti päättyi

Uskonpuhdistus lakkautti vaatimuksen pappien ja munkkien selibaatista, ja luostarien pidättyväinen elämä vaihtui normaaliin perhe-elämään, sillä Lutherin mielestä avioliitto ja perhe-elämä olivat hyväksi myös kirkonmiehille. 

Munkit ja papit olivat aiemmin olleet koreilemattoman elämän esikuvia, mutta protestanttisista pappiloista tuli kulttuurielämän ja sivistyksen keskuksia, joissa keskusteltiin myös kirjallisuudesta ja taiteesta.

8600...

munkkia ja nunnaa joutui tien päälle, kun kuningas Henrik VIII sulki kaikki Englannin luostarit. Karkotetuille myönnettiin pieni eläke. Tuhannet muut luostareista elantonsa saaneet joutuivat kuitenkin tulemaan toimeen miten taisivat.


Lahkosta syntyi Yhdysvallat

Vuonna 1620 Mayflower-laiva toi nykyisen Massachusettsin seudulle protestantteja, jotka halusivat irtautua Englannin kirkosta. 

He perustivat Uuden-Englannin, josta tuli Yhdysvaltojen uskonnollinen ja poliittinen keskus. Seuraukset: Protestanttisuuden asema maailmanlaajuisesti vahvistui katolisuuteen verrattuna.

Kaikki pääsivät kouluun

Luther piti koulua yhtä tärkeänä kuin kotia ja kirkkoa. 

Katolisuudessa papit välittivät kansalle Jumalan sanaa, mutta Lutherin mielestä kristittyjen piti pystyä itse lukemaan Raamattua. 

Niinpä kaikkien yhteiskuntaluokasta riippumatta tuli opetella lukemaan ja kirjoittamaan. 

1500-luvun Euroopassa ei ollut yleistä koulujärjestelmää, vaan vain hyväosaisilla oli varaa hankkia lapsilleen kunnollista opetusta. 

Luostarit ja kirkot tarjosivat perusopetusta, mutta se oli usein heikkotasoista.

Lutherin oppeja noudattaen monet protestanttiset ruhtinaat perustivat 1560- ja 1570-luvuilla kouluja tavalliselle kansalle. 

Pian lapset ympäri Eurooppaa pänttäsivät Lutherin Vähää katekismusta, joka sisälsi Raamatun keskeisiä opetuksia, sekä opettelivat lukemista, kirjoittamista ja muita perustaitoja, joita kristityn katsottiin elämässään tarvitsevan.

Koulujen tehtävä oli myös kasvattaa lapsista hyödyllisiä kansalaisia yhteis kuntaan, jossa arjen velvollisuudet olivat tärkeitä ja työtä arvostettiin. Koulun piti, kuten uskonpuhdistaja Philip Melanchton vuonna 1528 muotoili, ”kasvattaa kansaa, joka on koulutettu opettamaan kirkossa ja hallitsemaan maailmaa.”

1500-luvun lopulta alkaen rahvaankin lapset saivat oppia lukemaan ja kirjoittamaan.

© Mary Evans

1 342 500...

kappaletta Uutta testamenttia julkaistiin vuosina 1520–1649 Englannissa. Määrä oli niin suuri, että siitä olisi riittänyt jokaiselle taloudelle oma kappale pyhää kirjaa.

Huvimatkustaminen lisääntyi

Katolisuudessa pyhiinvaellusmatkoilla oli tärkeä merkitys. Matkaa pyhään paikkaan, kuten Roomaan tai vielä tärkeämpään Jerusalemiin, pidettiin katumusharjoituksena, joka puhdisti sielun synneistä. 

Lutherin mielestä pyhiinvaellusmatkat eivät olleet tarpeellisia, sillä vain usko toi pelastuksen. 

Uskonpuhdistuksen myötä pyhiinvaellusmatkat vaihtuivat huvimatkoihin, joilla oli tarkoitus virkistäytyä ja nähdä maailmaa. 

Myös koulutuksen ja oppimisen merkitys korostui, ja Euroopan ylimystö ja muut rikkaat alkoivat tehdä myös enemmän opinto- ja taidematkoja muihin maihin.

Maallisen työn tärkeys korostui

”Jumala lypsää lehmää lypsäjän välityksellä”, Luther totesi ja antoi siten ymmärtää, että kaikenlainen työ oli pyhää. 

Luther ei pitänyt pappien ja munkkien hengellistä työtä yhtään sen pyhempänä tai tärkeämpänä kuin maallisia, arkisina pidettyjä ammatteja.

Uskonpuhdistuksen myötä rukoilun ja kirkossakäynnin merkitys väheni, sillä Lutherin mukaan Jumalaa saattoi palvella työtä tekemällä.

Työteliäisyyttä ja ahkeruutta alettiin pitää kristillisinä hyveinä, kun taas laiskuus oli Jumalan tahdon vastaista.

Jotkut uskonpuhdistajat, etenkin Englannissa ja Yhdysvalloissa, korostivat sitä, että työstä on toivottavaa saada myös voittoa, sillä voiton saattoi investoida ja luoda siten lisää työtä.

Tämän ajattelutavan mukaan oli myös suotavaa, että ihminen valitsi työnsä ja hakeutui sellaiseen ammattiin, jossa hän saattoi menestyä ja ansaita hyvin. 

Kenenkään ei siis tarvinnut tyytyä siihen ammattiin, jota perhe tai yhteiskunta häneltä odottivat, vaan hän saattoi ja hänen pitikin mahdollisuuksien mukaan pyrkiä parempaan. 

Ajattelutapa poikkesi jyrkästi keskiaikaisesta käytännöstä, jonka mukaan ammatti ja asema periytyivät suvussa sukupolvelta toiselle. 

Luther opetti, että työnteko on jokaisen ihmisen velvollisuus.

© Bridgeman

Kirkon ovet avautuivat kaikille

Ennen uskonpuhdistusta kirkko oli pyhä ja kuului papeille, ja seurakunta oli kirkossa vain vieraana. 

Lutherin mielestä kirkot olivat kuitenkin vain rakennuksia, jonne uskovat kokoontuivat samanarvoisina.

Kirkoista poistettiin prameat koristelut, ja pappi ja seurakunta tulivat lähemmäksi toisiaan. 

Kirkkoa alettiin käyttää muuhunkin kuin jumalanpalveluksiin ja tiukasti kirkollisiin toimituksiin, esimerkiksi kokousten pitopaikkoina.

Luther sai kaikki veisaamaan virsiä

Ennen uskonpuhdistusta yksinomaan papit lauloivat jumalanpalveluksissa Jumalalle ylistystä. 

Näissä ylistyslauluissa ei ollut varsinaista melodiaa, vaan ne olivat papin tai kuoron monotonisesti puoliksi laulamia, puoliksi lausumia osioita, joihin seurakunta saattoi vastata esimerkiksi ”aamen” tai ”halleluja”.

Lutherin mielestä seurakunnan piti voida osallistua aktiivisemmin jumalanpalvelukseen. Hän kirjoittikin useita virsiä, joiden tekstit oli usein muokattu Uuden testamentin kirjoituksista.

Virsien laulaminen kansankielellä levisi muualle protestanttiseen Eurooppaan, ja virret saivat aivan uuden merkityksen muuallakin kuin jumalanpalveluksissa. Virsien yhdessä laulamisesta tuli osa arkea ja juhlaa, ja niitä alettiin veisata niin kotona kuin koulussakin. 

Ranska vainosi protestantteja

Ranskan Ludvig XIV antoi niin sanotun Fontainebleaun julistuksen, jolla hän kumosi protestanttien uskonvapauden. 

Protestantteja tapettiin, pakotettiin kääntymään katolisuuteen ja ajettiin maanpakoon. Seuraukset: Noin 500 000 protestanttia pakeni Ranskasta mm. Englantiin, Hollantiin, Sveitsiin ja Tanskaan.

Lukeminen yleistyi Euroopassa

Uskonpuhdistuksen seurauksena yhä useampi eurooppalainen oppi lukemaan, ja kirjallisuuden kysyntä kasvoi. 

Kun kirjoitettu sana ei enää kuulunut vain kirkolle, eurooppa-laiset oppivat lukemaan viihdytyksekseen pelkän uskonnollisen velvollisuuden sijaan. 

Erityisesti romaaneista ja runoudesta tuli suosittuja.

1600-luvulla syntyi useita Euroopan kirjallisuuden merkkiteoksia.

Jo vuosisadan alkupuoliskolla esimerkiksi englantilainen William Shakespeare kirjoitti Hamletin (1600) ja Otellon (1603) ja espanjalainen Miguel de Cervantes julkaisi kaksiosaisen Don Quijoten (1605 ja 1615).

Uskonpuhdistuksen myötä ihmiset alkoivat lukea myös romaaneja ja runoutta. 

Valtio alkoi huolehtia köyhistä

Uskonpuhdistus sulki monia luostareita ja vähensi sekä kirkon valtaa että omaisuutta. Samalla myös kirkon rooli vanhojen, sairaiden ja köyhien huolenpitäjänä heikkeni.

Pitäjät ja seurakunnat saivat yhä enemmän maallisia tehtäviä kuten syntymien ja kuolemien rekisteröimisen paikkakunnalla. 

Köyhäinhoidosta tuli valtion tehtävä, mutta käytännössä sekin alettiin hoitaa paikallisyhteisöissä.

Käytännössä köyhäinhoidon järjestäminen tosin vaihteli suuresti Euroopan eri maissa.

Kun aiemmin köyhien auttaminen oli hyödyttänyt sekä avun saajaa että sen antajaa – hyvillä töillä ja almuja antamalla ansaitsi taivaspaikan – nyt köyhäinhoitoa pidettiin lähinnä yhteiskunnan taakkana. 

Apua alettiin säädellä sen mukaan, miten pakottava avuntarpeen katsottiin olevan.

57...

päivää vuodessa – niin monta uutta työpäivää uskonpuhdistus toi kalenteriin monissa Euroopan maissa.

Kun monet katolisuuteen kuuluneet pyhäpäivät poistettiin uskonpuhdistuksen myötä almanakasta, aiemmin 250–260 työpäivästä koostunut työvuosi piteni monissa maissa 307 päivään.

Ehkä sinua kiinnostaa...