Viisi niistä monista kriittisistä ja suosituista pilapiirroksista, joilla pilkattiin katolisen kirkon johtajaa ja Martti Lutheria. 

© Erhard Schoen, 1535, Lucas Cranach vanhempi, 1523 & Matthias Gerung (før 1536)

Paavia pilkattiin roimasti reformaation aikaan

Pilapiirrokset eivät ole mikään uusi keksintö, ja reformaation aikana sekä katoliset että Lutherin tukijat pilkkasivat vastapuolta hyvinkin ilkeillä kuvilla. Pilapiirrosten etuihin kuului se, että niitä ymmärsi myös lukutaidoton rahvas.

maanantai 16. lokakuuta 2017 teksti Kasper Schlie & Torsten Weper

Lutherin monet kasvot

Kuvan puupiirros vuodelta 1529 kuvaa Martti Lutheria huijarina, joka puhuu ­monilla äänillä. 

Luther kuvataan muun muassa vääräuskoiseksi turkkilaiseksi (3. pää vasemmalta), kärpästen ympäröi­mäksi tyhmyriksi (5. pää vasemmalta) ja ryöväri Barabbaaksi (1. pää oikealta), jonka juutalaiset vapauttivat Jeesuksen sijasta.

© Hans Brosamer, 1529/Getty Images

Paholaisen äänitorvi 

Luther syytti paavia paholaisen kätyriksi, mutta katolilaisten mielestä hän itse ajoi paholaisen asiaa. 

Oheisessa kuvassa paholainen puhaltaa ­pillillä Lutherin korvaan ilmaa, joka muuttuu tämän päässä ­rahvasta houkuttelevaksi musiikiksi. 

Säkkipilli tunnettiin jo muinaisina aikoina, ja keskiajalla monet pitivät sitä paho­laisen soittimena. 

Kun kuva julkaistiin ­vuonna 1535, Luther oli jo aikaa sitten lakannut ajelemasta päälakensa ­kaljuksi munkkien tapaan. 

Piirtäjä Erhard Schoen kuvasi silti Lutherin tonsuurissa muistuttaakseen yleisölle, että tämä oli entinen munkki, joka oli rikkonut luostarivalansa.

>> Lue teema-artikkeli reformaatiosta täältä

Erhard Schoen, 1535

Paheelliset paavit rypivät synnissä

Katolisen kirkon ahneus ja moraalinen rappio saavuttivat huippunsa 1500-luvulla: paavi Aleksanteri VI:lla (paa­vina 1492–1503) oli monia rakastajattaria ja ainakin seitsemän lasta. 

Hänen seuraa­jallaan Julius II:lla (paavina 1503–13), joka tunnettiin lisänimellä ”Il terribile” eli ”Kauhea”, puolestaan oli tytär. ­

Seuraava paavi, Leo X (paavina 1513–21), piti loisteliasta hovia, johon kuului muun muassa paavien tapaan punaisia kenkiä käyttävä Hanno-norsu. Leo X ­tuhlasi kahdessa vuodessa 15 tonnia kirkon kultaa.

Rooman aasi

Taidemaalari Lucas ­Cranach oli Lutherin hyvä ystävä. Vuonna 1523 hän kuvasi paavin aasinpäiseksi ja lohikärmeensuomuiseksi epäsikiöksi. 

Aasi symboloi kirkon ylimielisyyttä, ja naisen rinnat viittasivat siihen, että paavi oli kuin epäjumala, jolta uskovaiset imivät ravintoa.

© Lucas Cranach vanhempi, 1523

Selibaatti jakoi mielipiteet

Martti Luther uskoi selibaatin olevan vastoin Jumalan tahtoa. Monille kristityille, myös luterilaisille, ajatus oli kuitenkin vaikea hyväksyä. 

Munkkeja ja nunnia pidettiin uskovaisista ­hurskaimpina, ja alla olevan kuvan lemmenkohtauksesta luostarissa oli tarkoitus järkyttää ihmisiä ja kääntää heidät Lutheria vastaan.

© Tuepflis Global Village Library/payer.de

Ehkä sinua kiinnostaa...