Tarinaa Jeesuksen syntymästä on kerrottu jo 2  000 vuoden ajan.
© Jurand/Shutterstock

7 uskomusta Jeesuksen syntymästä

Komeetta, käännösvirhe ja viikinkien keskitalven juhla – niihin jouluevankeliumin tarina ainakin osittain perustuu. Arkeologit, historioitsijat ja tähtitieteilijät ovat yrittäneet selvittää, mikä jouluevankeliumissa on totta ja mikä tarua. Kertomus Jeesuksen syntymästä lienee kuitenkin puhtaasti uskon asia, sillä sen monet yksityiskohdat ovat ristiriidassa tosiasioiden kanssa.

tiistai 20. joulukuuta 2016 teksti Therese Boisen Haas

1. Syntyikö Jeesus Betlehemissä?

Myytti: Jouluevankeliumin ­mukaan viimeisillään raskaana ollut Maria matkusti sulhasensa Joosefin kanssa ­kodistaan Nasaretista Betlehemiin, jotta heidät ­voitaisiin kirjata siellä keisari Augustuksen väestölaskentaan. Perille päästyään Maria ­synnytti Jeesuksen tallissa.


Selitys: Roomalaisten tiedetään toteuttaneen ajan­las­kumme alun aikoihin useita väestö­laskentoja. 


Vanhoissa lähteissä ei kuitenkaan mainita, että ihmisten olisi pitänyt ­kirjautua väestörekisteriin synnyinkaupungissaan ja matkustaa sitä varten ehkä kovinkin kauas asuinpaikastaan.

Nasaretista on Betlehemiin linnuntietä noin sata kilomet­riä, mikä oli antiikin aikaan pitkä taival, tehtiinpä se sitten jalan tai aasin selässä. 


Käytännössä matkaa oli vieläkin enemmän, sillä Maria ja Joosef olisivat luultavasti halun­neet kiertää Samariaksi kutsutun alueen kaukaa. 

Monien lähteiden mukaan samarialaisten ja muiden juutalaisten välit olivat kireät, ja muukalaiset olisivat ­hyvinkin voi­neet joutua Samariassa ryöstetyiksi tai jopa tapetuiksi.

Joosef ja Maria eivät todennäköisesti lähteneetkään Nasare­tista minnekään. 


Raamatussa kerrotaan Jeesuksen syntyneen Betlehemissä luultavasti siksi, että Betlehemiä pidettiin kuningas Daavidin synnyin­kaupunkina ja profeettojen mukaan Messiaankin oli määrä syntyä siellä.

2. Syntyikö Jeesus 24. joulukuuta?

Myytti: Kristityt viettävät joulua joulukuun lopulla siksi, että kristillisen perimätiedon mukaan Jeesus syntyi joulukuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä.

Selitys: Jeesuksen syntymäjuhlan ajoitus juontuu ­pitkälti esikristillisestä perinteestä. Esimerkiksi Raamatussa ei missään kohdassa sanota, että Jeesus syntyi juuri joulukuussa.

Tutkijat eivät ole yksimielisiä sen enempää Jeesuksen syntymäpäivästä kuin -vuodestakaan. Joulun ajoitus vuoden loppuun johtuu siitä, että antiikin roomalai­set viettivät keskitalven juhlaansa Sol Invictusta 25. joulukuuta. 

Sol Invictus eli ”voittamaton aurinko” muistutti monin tavoin viikinkien jól-juhlaa, jota Pohjolan muinaiset asukkaat viettivät talvipäivän seisauksen ­aikoihin sen kunniaksi, että päivä alkoi taas pidentyä.

Kristityt säilyttivät keskitalven juhlan ajankohdan kutakuinkin ennallaan, mutta he yhdistivät juhlan Jeesuksen syntymään. 


Itä-Roomassa Jeesuksen syntymää vietettiin vasta 6. tammikuuta, ja samaa itäistä tapaa noudatetaan edelleen muun muassa Venäjällä. 

Pohjolan pakanat juhlivat joulukuun loppupuolella jo kauan ennen Jeesuksen syntymää.
© Shutterstock

3. Oliko Maria todella neitsyt tullessaan raskaaksi?

Myytti: Raamatun ­mukaan Jeesuksen äiti Maria oli neitsyt eikä hän ollut maannut ­ Joosefin kanssa, kun hän tuli ­raskaaksi.

Selitys: Todennäköinen selitys Jeesuksen neitseel­liselle sikiämiselle on ­tahaton käännösvirhe.
Vanhan testamentin ­profeetat ennustavat, että Messias syntyy ”nuoresta naisesta”. 


Kun heprean­kielinen teksti käännettiin kreikaksi, nuorta naista tarkoittava heprean sana alma kääntyi neitsyttä tarkoittavaksi parthenokseksi. 

Heprean neitsyeeseen viittaava sana ­betula ei esiinny Vanhassa testamentissa lainkaan.

Käännösvirhe teki Mariasta neitsyen.
© Bridgeman

4. Oliko Jeesus Jumalan poika?

Myytti: Kristillisessä perinteessä Jeesus Nasaretilainen oli Jumalan poika ja maailman vapahtaja. Hän on samaan aikaan Jumala, Jumalan poika ja ihminen

Selitys: Useimmat historioitsijat pitävät Jeesusta ­todellisena historiallisena henkilönä. Hänen jumaluudes­taan sen sijaan ollaan montaa mieltä. 


Rooman keisari Konstantinus Suuri kutsui vuonna 325 kolme­sataa ­piispaa Nikean kirkolliskokoukseen ratkaisemaan, kuka ja mikä Jeesus ­oikeastaan oli. 

Piispat totesivat, että Jeesus oli yhtä aikaa Jumala, Jumalan poika ja ihminen. Ratkaisu ei ollut yksimielinen, mutta siitä tuli vallitseva tulkinta. 

Jeesuksen jumalallinen alkuperä vahvistettiin Nikeassa vuona 325.

© Bridgeman

5. Oliko Betlehemin tähti todellakin oikea tähti?

Myytti: ”–– ja katso, tähti, jonka he olivat itäisillä mailla nähneet, kulki heidän edellään, kunnes se tuli sen paikan päälle, jossa lapsi oli, ja pysähtyi siihen.” Näin Matteuksen evankeliumissa kerrotaan Betlehemin tähdestä, joka johdatti itämaan tietäjät Jeesuksen luo.

Selitys: Nykytähtitieteilijät eivät usko, että Betlehemin yllä loisti tähti, vaan he uskovat kertomuksen perustuvan näköharhaan.

Jeesuksen syntymän aikoihin taivaalla oli nähtävissä monia poikkeuksellisia ilmiöitä, kuten useita Maan läheltä kulkeneita kirkkaita komeettoja sekä Jupiterin ja Saturnuksen harvinaisia kohtaamisia eli konjunk­tioita. 

Betlehemin tähti on saattanut ­tutkijoiden mukaan olla myös räjähtänyt kaukainen tähti eli ­supernova, vaikka se onkin vähiten todennäköinen selitys taivaalla näkyneelle oudolle ja poikkeuksellisen kirkkaalle valoilmiölle.

Osoita hiirellä kuvaa ja lue tähtitieteilijöiden selityksiä Betlehemin tähdelle.

6. Saiko pikku Jeesus vieraita talliin?

Myytti: Matteuksen evankeliumin mukaan vasta­syntynyt Jeesus sai vieraakseen kolme itämaan ­tietäjää – tai joidenkin tulkintojen mukaan kuningasta – jotka toivat hänelle kultaa, suitsukkeita ja mirhaa.

Selitys: Raamatussa ei mainita vieraiden lukumäärää, mutta tietäjien määräksi on ajan saatossa vakiintunut kolme, koska Jeesus sai heiltä kolme lahjaa. 

Raamatussa ei myöskään sanota itämaan tietäjien olleen kuninkaita eikä heidän viisaudestaankaan puhuta mitään. 

Alkuperäisessä kreikankielisessä tekstissä tietäjiin viitataan sanalla magoi, joka voi tarkoittaa sekä ­pappeja että tähdistäennustajia eli maagikkoja. 

Jälkimmäisiä oli ajanlaskumme alun aikoihin Lähi-idässä paljon.

Joidenkin kristillisten tulkintojen mukaan tietäjiä oli peräti 12.
© Bridgeman

7. Tarkenivatko paimenet nukkua joulukuussa ulkona?

Myytti: Uuden testamentin Luukkaan evankeliumissa kerrotaan paimenista, jotka olivat Jeesuksen syntymän aikaan nukkumassa lampaidensa kanssa niityllä: ”Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioi­massa laumaansa.”

Selitys: Raamatun teksteissä ei missään kohdassa väitetä Jeesuksen syntyneen joulukuussa, mutta vaikka niin olisi ollutkin, se ei vähennä kertomuksen uskotta­vuutta. 


Talvella Lähi-idän autiomaat nimittäin muuttuvat vehreiksi niityiksi, ja niin paimenet kuin eläimetkin tarkenevat hyvin nukkua tarvittaessa ulkosalla.

”Talvi on paras aika paimentaa eläimiä Betlehemin seudulla”, kirjoitti arkeologi James Kelso tehdessään kaivauksia silloisessa Palestiinassa vuonna 1926.

Sen sijaan se, herättikö enkeli paimenet ker­toakseen heille Jeesuksen syntymästä, on puhtaasti uskon asia.

Paimenet saattoivat hyvinkin nukkua talvella taivasalla.
© Bridgeman

Ehkä sinua kiinnostaa...