Napoleon jakoi Euroopan valtaistuimia sukulaisilleen mutta joutui pettymään.

© dea/scanpix

Kelvottomat sukulaiset olivat Napoleonin riesa

Korsikalla veri on vettä sakeampaa, ja kun Napoleonista tuli Ranskan keisari vuonna 1804, hän luotti vain perheeseensä. Napoleon jakoi Euroopan valtaistuimia kuudelle veljelleen ja sisarelleen, poikapuolelleen ja langolleen, jotta nämä auttaisivat häntä hallitsemaan koko manteretta ja kukistamaan hänen arkkivihollisensa Britannian. Palkkioksi Napoleon sai kuitenkin kiittämättömyyttä ja juonitteluja ja lopullisen veitseniskun selkäänsä, kun hänen valtakuntansa rohmahti vuonna 1814.

torstai 13. lokakuuta 2016 teksti Esben Mønster-Kjær

Josephista ei ollut hallitsijaksi

Napolin kuningas (1806–1808)
Espanjan kuningas (1808–1813)

Napoleon joutui jo 15-vuotiaana hillitsemään vanhempaa veljeään Josephia, jota kiinnostivat vain huvitukset ja joka odotti muiden maksavan kustannukset.

Veljesten isällä ei ollut varaa tarjota pojilleen akateemista koulutusta, mutta hän hankki Josephille valtion kus­tanta­man paikan pappisseminaarissa. Joseph kuitenkin keskeytti pappiskoulun pyrkiäkseen upseeriksi mutta päätyikin opiskelemaan ­lakia. Isä oli jo kuollut, ja Napoleon elätti perhettään luutnantin palkallaan.

Vasta 26-vuotiaana Joseph pystyi vihdoin ­tukemaan äitiään ja sisaruksiaan taloudellisesti, kun hän avioitui rikkaan silkkikauppiaan tyttären kanssa.

Joseph kadehti nuoremman mutta ­lahjakkaamman ja ahkeramman veljensä menestystä. Se ei kuitenkaan estänyt häntä ottamasta vastaan Napoleonin tarjoamia rikkauksia ja arvonimiä. 

Kuningas keskittyi huvituksiin

Vuonna 1806 Napoleon nimitti Josephin Napolin kuninkaaksi eli koko Etelä-Italian hallitsijaksi. Komea titteli oli kuitenkin vain koriste, ja Josephista tuli pikkuveljensä käsikassara, jonka tehtävänä oli lähinnä pitää Etelä-Italia Ranskan otteessa ja periä veroja.

Hän kuitenkin laiminlöi velvolli­suuk­siaan ja vietti mieluummin aikaa taiteilijoiden, kirjailijoiden ja nais­tensa seurassa. Hän myös tuhlasi niin, että joutui pyytämään Napoleonilta rahaa.

Josephin kelvottomuudesta huolimatta Napoleon tarjosi hänelle Espanjan kruunua vuonna 1808. Joseph tarttui tarjoukseen mutta katui pian päätöstään, kun espanjalaiset nousivat aseelliseen kapinaan valloittajaa vastaan. Vuonna 1813 Joseph karkotettiin Espanjasta, ja hän vietti lopun elämäänsä maanpaossa.

Joseph sai veljeltään monta mahdollisuutta mutta pilasi useimmat niistä. 

© Bridgeman

Jerôme ajatteli vain huvituksia

Westfalenin kuningas

Pikkuveli Jerôme oli Napoleonin sokea piste. Napoleon teki hänestä Westfalenin kuninkaan, mutta Jerôme oli kehno hallitsija, joka vain juhli, rietasteli ja tuhlasi. Hänen onnekseen hänen saksalainen vaimonsa rakasti häntä silti ja ­turvasi miehensä kissanpäivät Napoleonin syrjäyttämi­sen jälkeen.

Elisa osasi mielistellä

Toscanan suurherttuatar

Napoleon ei pitänyt vanhimmasta sisarestaan, mutta tämä osasi olla veljelleen mieliksi. Toscanassa noudatettiin Napo­leonin käskyjä ja soitettiin kirkonkelloja, kun hän voitti taistelun. Napoleon syytti kuitenkin Elisaa jatkuvasti siitä, että ­tämä lähetti ­hänelle liian vähän ­sotilaita ja rahaa.

Louis halusi olla oikea kuningas

Hollannin kuningas

Louis ei koskaan ­tajunnut olevansa veljensä sätkynukke. Hän yritti hallita ­Hollantia hyvin, kutsui hoviinsa runsaasti paikallisilla ja yritti jopa opiskella maan kieltä, vaikka hollannin sana ”kuningas” kuulos­tikin hänen suussaan ”kanilta”.

Napoleonin sodat haittasivat Hollannin kauppaa, ja Louis antoi salaa tuoda maahan brittiläisiä tuotteita. Hänet syöstiin vallasta, ja Hollannista tuli Ranskan provinssi.

Louisin poika peri setänsä keisarin ­arvonimen.
© Bridgeman

Eugène oli hyveen perikuva

Italian varakuningas

Napoleonin poikapuoli poikkesi hänen muista sukulaisistaan: hän oli ahkera, uskollinen, hyvä valtiomies ja taitava sotapäällikkö. Hän ei myöskään koskaan valittanut siitä, että hän oli vain varakuningas ja Napoleon itse piti kuninkaan tittelin. Italia tuki Napoleonin sotia rahalla ja 200  000 sotilaalla.

Monia Napoleonin vihollisiakin harmitti se, että Eugène menetti asemansa, kun Napoleon syöstiin vallasta vuonna 1814. Siksi hänelle annettiin herttuan arvo sekä maata Etelä-Saksasta.

Eugène otti uudelleen käyttöön Italian keskiaikaisen kruunun.

© Bridgeman

Lucien ei luopunut vaimostaan

Napoleonin itsepäisestä pikku­veljestä ­Lucienista ei tullut kuningasta, sillä hän nai pankkiirin ­lesken eikä suostunut eroamaan voidakseen naida prinsessan. ­Veljesten kyräily jatkui vuosia, ja lopulta Lucien yritti paeta Yhdysvaltoihin vuonna 1810.


Britit ­ottivat hänet matkalla vangiksi, ja häntä alettiin Britanniassa ihailla veljenä, joka uskalsi vastustaa Ranskan keisaria. Lucienin ”pettu­ruus” suututti Napoleonin.

Bernadotte ei osoittanut kiitollisuutta

Ruotsin kruununprinssi ja kuningas

Kun upseeri Jean-Baptiste Bernadotte nai Joseph Bonaparten kälyn, Napoleon alkoi kohdella häntä kuin sukua, vaikka hän ei ollut lahjakas eikä uskollinen.

Ruotsin kuninkaalla ei ollut perillistä, ja vuonna 1810 maan eduskunta nimitti Bernadotten kruununperijäksi luodakseen hyvät suhteet Napoleoniin.

Ruotsista tuli kuitenkin Ranskan vihollinen, sillä Bernadotte tarjoutui sotimaan Ranskaa vastaan, mikäli hän saisi palkkiokseen Norjan.

Euroopan muut suurvallat suostuivat ehdotukseen. Bernadotten suku hallitsee Ruotsia yhä.

Bernadotte aloitti uransa vallankumouksellisena ja päätti päivänsä Ruotsin kuninkaana.

© Nationalmuseum

Pauline herätti pahennusta

Guastallan herttuatar

Napoleonin kaunista pikkusiskoa Paulinea kiinnostivat vain juhliminen, jalo­kivet ja seksi. Vuonna 1806 hänestä tuli pienen italialaisen Guastallan herttuakunnan hallitsija, mutta hän myi Guastallan ja tuhlasi rahat.

 ”On vaikea edes kuvitella ­hänen virheetöntä kauneuttaan”, eräs ruhtinatar kirjoitti. ”Hänellä on upea vartalo, jota aivan liian moni on saanut ihailla”.

Pauline poseerasi alastomana taiteilijoille ja tapasi vieraitaan kylvyssä. Sisaren julkeus suu­tutti ­Napoleonia, mutta hän ­antoi tälle aina lopulta anteeksi. 
Pauline uskoi maitokylpyjen pitävän hänet ikuisesti nuorena.
© Getty Images

Caroline janosi lisää valtaa

Bergin suuriruhtinatar (1806–1808)
Napolin kuningatar (1808–1813)

Napoleon ei riemastunut, kun ­hänen sisarensa Caroline avioitui hänen kenraalinsa Joachim ­Murat’n kanssa. Pariskunta näet himoitsi valtaa lähes yhtä paljon kuin Napoleon itse.

Kun Napoleon lahjoitti parille saksa­laisen Bergin ruhtinaskunnan vuonna 1806, he eivät tyytyneet siihen, sillä he ­halusivat kuningaskunnan. Sukurauhan nimissä Napoleon nimitti heidät Napolin kuningattareksi ja kuninkaaksi.

Murat’t taistelivat keskenään vallasta, mutta kun Napoleonin asema alkoi horjua vuonna 1814, he sanoutuivat hänestä ­yksissä tuumin irti säilyttääkseen asemansa. Heidät kuitenkin syöstiin vallasta vuonna 1815.

Ehkä sinua kiinnostaa...