Kreikkalaiset astiat olivat vientimenestys

Tutkijoiden laskelmien mukaan Ateenan savenvalajat valmistivat joka vuosi yli 50  000 koristeellista astiaa, joista suuri osa myytiin muihin maihin.

maanantai 21. toukokuuta 2012 teksti Nora Margherita Petersen

Monet kreikkalaiset kaupunkivaltiot olivat suuria keramiikan tuottajia. Yksi tärkeimmistä oli Korintti, mutta ­sekään ei kyennyt kilpailemaan Ateenan kanssa saviastioiden laadussa, monipuolisuudessa ja tuotantomäärissä.

Noin 620–300-luvuilla eaa. Ateena oli koko Väli­meren alueen suurin koristeellisten saviastioiden tuottaja, ja ateenalaisia astioita on löydetty Espanjasta, Egyptistä ja ­Krimin niemimaalta asti.

Maailman museoiden kokoelmissa on tällä hetkellä yhteensä noin 65  000 ateenalaista saviastiaa. Tutkijat ovat arvioineet, että määrä vastaa noin yhtä sadasosaa Ateenan kokonaistuotannosta. Parhaimmillaan Ateenan savipajat tuottivat siis vuodessa yli 50  000 koristeltua savi­astiaa, joista miljoonia on tuhoutunut ajan saatossa. Lisäksi Ateena tuotti edullista, ­koristelematonta keramiikkaa, jota valmistettiin todennäköisesti vielä enemmän kuin koristeltuja astioita.

Savipajoissa oli satoja työntekijöitä

Suurin osa Ateenan savipajoista sijaitsi Kerameikoksen kaupunginosassa. Savenvalaja on muinaiskreikaksi kerameos­, josta sekä kaupunginosan nimi että ­suomen kielen keramiikkaa tarkoittava sana juontuvat. Tutkijoiden mukaan Ateenassa toimi jatkuvasti noin sata keramiikan ­koristemaalaria ja kaupungin monissa savipajoissa uurasti yhteensä viitisen­sataa työntekijää.

Sekä savenvalajat että koristemaalarit signeerasivat työnsä. Nimistä käy ilmi, että kaikki saven­valajat eivät suinkaan olleet kotoisin Ateenasta. Osa oli orjia ja osa niin sanottuja metoikkeja eli muukalaisia, joilla oli rajoitetut ­kansalaisoikeudet.

Maalari Lydos ilmoitti signeerauksessaan olevansa orja, ja nimi kertoo ­hänen ehkä olleen kotoisin nyky-Turkin alueella sijainneesta Lyydiasta. Parhaat savenvalajat ja koriste­maa­larit olivat kuitenkin yleensä synty­peräisiä ateenalaisia.

Lue lisää: Ruukunsirpale

Tieteen Kuvalehti Historian numerossa 8/2012 oli laaja artikkeli siitä, miten arkeologit keräävät tietoa ruukunsirpaleista. Voit ladata artikkelin itsellesi alla olevasta linkistä.

Artikkelin lataaminen edellyttää rekisteröitymistä sivuston käyttäjäksi. Rekisteröityminen on ilmaista, ja se vie vain hetken. Rekisteröidy käyttäjäksi tästä.

Ehkä sinua kiinnostaa...