1900-luvun alussa antropologit tallensivat intiaaniheimojen kieliä. Kuvassa näytettä antaa intiaanipäällikkö Mountain Chief Washington DC:ssä vuonna 1916.

© Public Domain

Ääniä historiasta: Tutkijat digitalisoivat intiaaniheimojen kuolleita kieliä

Yhdysvaltalaistutkijat ovat vuodesta 2015 lähtien digitalisoineet ja kunnostaneet sata vuotta vanhoja äänityksiä Amerikan alkuperäiskansojen puheesta. Äänityksiä voi nyt kuulla videolla.

tiistai 24. lokakuuta 2017 teksti Pernille Mogensen

”Enää ei ole jäljellä vanhoja ihmisiä, jotka laulaisivat niitä lauluja meille. Tämä on ainoa tapa enää kuulla niitä."

Näin toteaa nuori yhdysvaltalainen Louis Trevino videolla Kalifornian yliopiston (Berkeley) sivustossa viitaten yliopistossa käynnissä olevaan tutkimushankkeeseen.

Trevinon juuret ovat amerikkalaisessa Rumsen-intiaaniheimossa, joka oli yksi Kalifornian alkuperäiskansoista.

Nykyään ei ole enää elossa ketään, joka puhuisi heimon kieltä sujuvasti.

Tutkijat ovat vuodesta 2015 siirtäneet yli 2 700:aa äänitettä vahasylintereiltä digitaaliseen muotoon säilyttääkseen rapistuvien sylinterien sisällön.

Haluatko saada ensimmäisenä uutisia historian maailmasta?

Tilaa uutiskirjeemme täältä.

Antropologit ikuistivat äänet

1900-luvun alussa antropologit ja kielentutkijat kokosivat noin sata tuntia äänitteitä amerikkalaisten kielistä.

Suuri osa äänitteistä on intiaanien puhetta ja lauluja. Osa kielistä on kuollut jo ajat sitten, ja niitä voi kuulla enää yliopiston arkistojen äänitteistä.

Äänitykset tehtiin fonografilla, gramofonin edeltäjällä, jossa ääni tallennettiin vahasylinterille.

Koska ajan hammas on nakertanut pahasti sylintereitä ja ne uhkaavat tuhoutua, tutkijat alkoivat tallentaa äänityksiä digitaalisesti. 

Äänitykset julkaistaan

Tutkijoiden mukaan on äärimmäisen tärkeää, että äänitteet säilyvät.

”Uskon, että jos ihmisiä kiinnostaa se, mitä on olla amerikkalainen, heitä kiinnostavat myös ne lukuisat kulttuurit, joista Yhdysvallat muodostuu”, kertoo yksi hankkeen tutkijoista, kielitieteilijä Andrew Garrett.

Hanke jatkuu kesään 2018 asti, ja yliopisto kertoo sivustossaan, että kokoelma julkaistaan yleiseen käyttöön.

Ehkä sinua kiinnostaa...