Ensimmäisen ristiretken (vuonna 1080) aikoihin syntyi shiiamuslimien sotilaallinen lahko tai seura, jonka perustajaksi mainitaan usein persialainen Hassan i Sabbah. Sitä on pidetty hyvin tehokkaana tappokoneistona. Sen keskuspaikka oli Alamutin eristäytynyt vuoristolinnoitus nykyisen Pohjois-Iranin alueella. Seuran jäsenet tunnettiin lähinnä tikarilla julkisilla paikoilla tekemistään murhista. Uhreina olivat tavallisesti seuraa uhanneiden seldzhukkien johtohamot.
Hassan i Sabbahin kerrotaan luvanneen tehtävänsä täyttäville seuran jäsenille paikan Paratiisista. Alamutiin oli rakennettu maanpäällinen keidas, jonka uskoteltiin olevan todellinen. Salamurhaa tekemään lähteneille luvattiin, että he saisivat palata, kun tehtävä oli suoritettu. Yleensä sen suorittaminen merkitsi kuitenkin lähes varmaa kuolemaa.
Vuonna 1257 mongolit valloittivat Alamutin, ja sen arvokas kirjasto tuhoutui. Tieto seurasta eli yhä kansanperinteessä. Seuran nimestä juontuu myös nykyajan salamurhaajan englanninkielinen nimitys "assassin".
Tilaa nyt: Lue Einsteinin kamppailusta urallaan, maailman ensimmäisestä hakukoneesta ja Stalinin luotetusta sotakuvaajasta.
Tilaus: Pysy lämpimänä ja viisastu. Voit säästää 80,60 euroa.
Historia: Historian sivustossa kultainen plussa on arvokkaan sisällön merkki.
Tilaus: Saat 4 Pohjoismaiden suurimman historialehden numeroa hintaan 14,90 €.
Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.