Siirtomaa-aika

  • Sivu 1 / 2Seuraava
  • Hylyissä on jälkiä siitä, että ne on poltettu. Se vastaa kuvausta Draken ja hänen alustensa kohtalosta.

    Francis Draken laivat löydetty?

    15.02.2012.

    Kaksi 400 vuotta vanhaa laivanhylkyä voivat johdattaa tutkijat merikapteeni Francis Draken viimeisen leposijan jäljille.

  • Vaara viidakossa

    His nr. 18/2010 s. 48-51.

    Joukko työläisiä rakensi rautatietä Kenian asumattomaan maastoon.Vaikeiden työolojen lisäksi heitä piinasivat kaksi nälkäistä urosleijonaa, jotka pimeän tullen lähtivät rautatietyöläisten leiriin ihmisjahtiin.

  • Orjakauppa

    His nr. 6/2009 s. 52-59.

    Orjat tuotiin viidakosta Afrikan länsirannikko oli orjakaupan keskus. Paikalliset päälliköt kaappasivat alkuasukkaita ja kuljettivat heidät rannikon orjalinnakkeisiin.

  • Kulta-aarre kellarissa

    02.11.2011.

    Aarrelöytö: ranskalainen aviopari löysi arvokkaita kultarahoja.

  • Naiset olivat sotureista parhaita

    His nr. 15/2011 s. 50-51.

    Afrikkalaisen Dahomeyn kuningaskunnan parhaat sotilaat olivat karskeja, armottomia – ja naispuolisia. Siirtomaaisännät oppivat pian kunnioittamaan naissotureita, jotka pitivät pelkonsa kurissa kovalla koulutuksella ja ginillä.

  • Innokas imperialisti

    His nr. 12/2011 s. 34-39.

    Cecil Rhodes lähetettiin nuorena Etelä-Afrikkaan Kapmaahan, jossa hänestä kehittyi vannoutunut imperialisti. Rhodes kukisti mustat oveluudella, valheilla ja Maxim-konekivääreillä ja sai perustettua nimeään kantavan valtion.

  • Kadonnut siirtokunta

    His nr. 9/2011 s. 36-39.

    1500-luvun lopulla Amerikan itärannikolle saapui toistasataa siirtolaista aloittamaan uutta elämää Englannin ensimmäisessä pysyvässä siirtokunnassa, Roanokessa. Pian sen asukkaat katosivat jäljettömiin.

  • Eurooppalaiset Pohjois-Amerikassa

    His nr. 8/2011 s. 72-73.

    Maailma muuttui eurooppalaisten silmissä aivan peruuttamattomasti vuonna 1503. Silloin löytöretkeilijä Amerigo Vespucci julisti, että Kolumbus ei ollutkaan löytänyt meritietä Intiaan vaan aivan uuden mantereen. Eurooppalaiset lähtivät uuden mantereen rikkauksien perään ja asettuivat aluksi rannikoille ja jokien varsille. Sisämaa oli pitkään tutkimatta ja hyödyntämättä, mutta kun Yhdysvallat oli julistautunut itsenäiseksi vuonna 1776, Pohjois-Amerikan kehitys kiihtyi huimaan vauhtiin.

  • Hämmästyttävä löytö todistaa, että mayakulttuuri levisi Eurooppaan melkein 800 vuotta ennen kuin eurooppalaiset löysivät Amerikan.

    Aprillia: Intiaanit löysivät Euroopan

    01.04.2011.

    Yllättävä arkeologinen löytö on osoittanut, että intiaanit tulivat Eurooppaan 800 vuotta ennen kuin eurooppalaiset löysivät Amerikan. Mayojen jälkeläiset vaativat nyt osaa Espanjasta itselleen.

  • Rangaistussiirtokunta nimeltä Pirunsaari

    His nr. 11/2010 s. 50-57.

    Pirunsaarelle joutuminen oli ­lähes yhtä kuin kuolemantuomio. Tuomion pituudella ei ollut paljon merkitystä, sillä vain vahvimmat selviytyivät saarella edes kahta vuotta. Näännyttävä pakkotyö, alituinen nälkä ja trooppiset sairaudet koituivat useimpien vankien kohtaloksi.

  • Arkeologit ovat tutkineet 258 luurankoa inkojen hautapaikalta.

    Espanjalaisten julmuus julki

    16.07.2010.

    Inkojen hautausmaalta Perusta löydetyt luurangot kertovat 1500-luvun espanjalaisvalloittajien julmuudesta.

  • Sotasaaliiksi kutistettiin päitä

    His nr. 5/2011 s. 58-61.

    Vuonna 1599 jivarointiaanit nousivat kapinaan espanjalaisia siirtomaaherroja vastaan. Valloittajat ajettiin ennennäkemättömän raa'alla tavalla Amazonin viidakoista, ja he pysyivät loitolla jivaroista satoja vuosia.

  • Sinnikkäät sikhit

    His nr. 3/2011 s. 26-31.

    68 000 brittisotilasta valmistautui taisteluun Luoteis-Intiassa vuonna 1849. Heitä vastassa
    oli huomattavasti pienempi joukko sikhejä, jotka
    olivat kuitenkin taitavia
    ja rohkeita sotureita.

  • Kultaa! Kultaa! Kultaa!

    His nr. 2/2008 s. 38-41.

    Muuan rakennusmies löysi sattumalta pienen kimpaleen kiiltävää metallia. Hänen työnantajansa yritti turhaan salata löydön. Kultakuume valtasi aluksi pienen San Franciscon kylän ja levisi sitten kaikkialle Yhdysvaltoihin ja koko maailmaan. Tuon jälkeen Amerikka ei enää ollut entisensä.

  • Skotlanti menetti ainoan siirtomaansa

    His nr. 6/2010 s. 60-63.

    2 500 skottia lähti vuonna 1698 kohti Panamaa perustaakseen sinne siirtokunnan, joka pelastaisi köyhtyneen Skotlannin ahdingosta. Perille päästyä unelmat romahtivat nopeasti, ja valloittajat menehtyivät sairauksiin ja nälkään.

  • Oopiumin orjuuttamat

    His nr. 10/2008 s. 44-49.

    1800-luvulla brittien teenjano oli kyltymätön. Britannia halusi ostaa teetä, mutta teekaupan rahoittaminen oli kaataa valtiontalouden. Rahaongelmien ratkaisuksi Britannia alkoi salakuljettaa Kiinaan oopiumia. Kun Kiinan keisari yritti pelastaa kansansa tuholta, britit vastasivat järein asein. Oopiumisota oli alkanut.

  • Belgian kuningas surmasi miljoonia

    His nr. 18/2008 s. 60-63.

    Kuningas Leopold II varmisti vuonna 1885 petoksen avulla saavansa Kongon hallintaansa. Pian hän muutti koko maan suureksi työleiriksi. Asukkaita ruoskittiin, silvottiin ja surmattiin, elleivät he keränneet kuninkaalle tarpeeksi kumia. Sata vuotta sitten maailma teki
    lopun Kongon kumiterrorista.

  • New Yorkin ensi vaiheet

    His nr. 2/2009 s. 24-29.

    Hollantilaisten palveluksessa ollut englantilainen kapteeni
    Henry Hudson osui vuonna 1609 Manhattanin saarelle etsiessään oikotietä Kiinaan. Paikalle nousi nopeasti kaupunki nimeltä
    Nieuw Amsterdam, joka kuhisi merirosvoja ja prostituoituja. Englantilaisten valloitettua kaupungin vuonna 1664 sen
    hollantilainen menneisyys alkoi vähitellen painua unholaan.

  • Viidakkoutopian nolo loppu

    His nr. 2/2010 s. 58-59.

    Autotehtailija Henry Ford halusi halpaa kumia autojensa renkaisiin. Siksi hän perusti Amazonin sademetsään Fordlandian plantaasin ja kaupungin, pienois-version Yhdysvalloista, missä juopottelu oli kiellettyä ja rivitanssi pakollista kaikille. Eriskummallinen kokeilu kaatui lopulta omaan mahdottomuuteensa.

  • Sivu 1 / 2Seuraava

Hitlerjugend kasvatti sotaan

Uusi lehti: Historia numero 8 on ilmestynyt. Lue muun muassa, miten miljoonia saksalaislapsia aivopestiin Hitlerjugendin toimesta.

Tilaa Historian käännekohtia -kirjasarja

Historia: Saat sarjan ensimmäisen osan hintaan 2,70 euroa, etusi on 27,10 euroa.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Historian uutiskirje

Gallup

Tieteen Kuvalehti

Visa: Kolme nopeaa muinaisista kulttuureista

Testit: Mitä tiedät menneistä valtakunnista? Testaa tietosi visassa.

National Geographic

Kuka keksi aprillipilat?

Taide: Aprillipäivä on vuoden kohokohta kaikille innokkaille pilailijoille.

Tilaa Historia

Tilaus: Saat 4 Pohjoismaiden suurimman historialehden numeroa hintaan 14,90 €.

Historian interaktiiviset piirrokset

Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.