Talviautoilun evoluutio

Kaupallinen yhteistyö. Miten autolla ajaminen talvella on muuttunut viime vuosikymmeninä? Lue tästä lyhyt katsaus talviautoilun evoluutioon.

tiistai 11. lokakuuta 2016

Tekniikka on kehittynyt hurjin harppauksin viime vuosikymmenien aikana. Kehityskulku on helppo huomata tutustumalla tarkemmin viime vuosikymmenten autojen teknisiin ominaisuuksiin. Tekniikan kehittymisellä on erittäin suuri merkitys varsinkin haastavissa olosuhteissa, kuten Suomen vaativissa talviolosuhteissa. Lukuisat tekniset apuvälineet helpottavat autoilua esimerkiksi erittäin liukkaissa olosuhteissa tai huonon näkyvyyden vallitessa. 

Nykyaikana talviautoilu on monestakin syystä huomattavasti turvallisempaa ja miellyttävämpää kuin aiemmin. Aktiiviseen turvallisuuteen ovat merkittävimmin vaikuttaneet lukkiutumattomat jarrut sekä luistonesto- ja ajonvakautusjärjestelmät, jotka ovat pikku hiljaa löytäneet tiensä uusiin autoihin 1980-luvulta lähtien.

Passiiviseen turvallisuuteen on vaikuttanut muun muassa törmäysvoimia vastaanottavan korirakenteen käyttö, turvavyön kiristimien kehittyminen sekä turvatyynyt. Talviautoiluun mukavuutta ovat tuoneet sisätilanlämmittimet, erilaiset ajastusmahdollisuudet esilämmittimiin, sekä niin tehdas- kuin jälkiasenteiset polttoainetoimiset lämmittimet. 

Renkaat olivat usein heikoin lenkki

Tekniikan kehittymisestä huolimatta auton ja jäisen tien välistä löytyvät edelleen renkaat, eikä ajoa avustavista järjestelmistä saa lähelläkään maksimaalista hyötyä jos renkaiden kunnon laiminlyö. Laajimmat talvirengasvalikoimat on mahdollista löytää netin rengasmyymälöistä, esimerkiksi Rengas-outlet markkinoi renkaita kuluttajaystävälliseen hintaan.

80-luvulla turvatyyny ja ABS

1980-luvulla autot olivat turvavarustukseltaan täysin eri luokkaa nykyisiin verrattuna. Nykyään valtaosasta teillämme liikkuvista autoista löytyvä kuljettajan turvatyyny löytyi vain mallisarjan huipulla olevista malleista, ja niistäkin pääosin vasta 80-luvun loppupuolella lisävarusteisena.

Merkittävän muutoksen talviajoon toivat Mercedes-Benzin vuonna 1978 esittelemät lukkiutumattomat jarrut, sillä järjestelmä mahdollisti auton ohjattavuuden myös jarrutuksen aikana. Kuten turvatyyny, myös lukkiutumattomat jarrut eli ABS-jarrut löytyivät ainoastaan arvokkaammista automalleista. 80-luvun lopulla ABS-jarrut olivat kuitenkin huomattavasti turvatyynyä yleisempi varuste. 80-luvun talviautoilussa käytettiin yleisesti nastoitettuja talvirenkaita. 

Takavetoisiin autoihin lisäpitoa saatettiin tällä aikakaudella hakea lisäämällä painoa taka-akselille esimerkiksi tavaratilaan sijoitetun hiekkasäkin avulla. 80-luvulla nelivetoiset henkilöautot olivat vielä harvinaisempia muutamaa valmistajaa lukuun ottamatta, mutta Suomen teillä liikkui jonkin verran talvikäytössä erinomaisia maastoautoja.


Uusi vuosikymmen toi luistoneston

1990-luku toi mukanaan luistonestojärjestelmän useampiin autoihin, varsinkin vuosikymmenen loppupuolella tämä talviajo-ominaisuuksia parantava järjestelmä alkoi yleistyä arvokkaammissa automalleissa. Keksintönä luistonestojärjestelmä ei ollut uusi, mutta käytännössä sitä alkoi näkyä tuotannossa vasta 80-luvun loppupuolella muun muassa Mercedeksen ja Toyotan esiteltyä omat versionsa. 

Varsinkin takavetoisissa autoissa luistonestojärjestelmästä oli paljon etua talviolosuhteissa. Alkupään luistonestojärjestelmät kuitenkin vain rajoittivat sutimista, eivätkä korjanneet esimerkiksi tahattomia sivuluisuja kuten nykyaikaiset ajonvakautusjärjestelmät. 

1990-luvulla lukkiutumattomat jarrut alkoivat löytyä yhä useammista automalleista. Turvatyynyjärjestelmät jatkoivat kehittymistään, Volvon esitellessä ensimmäisenä valmistajana sivuturvatyynyt vuonna 1995 ja täyttyvät ikkunoiden turvaverhot vuonna 1998. Turvatyynyjen myötä matkustajien turvallisuus kolaritilanteissa on parantunut merkittävästi. 

Talviautoiluun lisää mukavuutta toivat 1990-luvulla yleistyneet sisätilanlämmittimet, joiden avulla moottorin lisäksi saatiin lämmitettyä auton sisätilat ennen liikkeelle lähtöä.


Lukkiutumattomien jarrujen läpimurto

2000-luvun puolivälistä, vuoden 2005 alusta, lukkiutumattomat jarrut tulivat Suomessa pakollisiksi kaikkiin uusiin automalleihin. Alun perin arvokkaista automalleista tunnettu varuste oli nyt arkipäivää ja merkittävä turvallisuusvaruste myös hinnat alkaen malleissa. Luistonesto- ja ajonvakautusjärjestelmien kehitys jatkui, ja molemmat järjestelmät yleistyivät myös pienemmissä malleissa vuosikymmenen loppua kohti mentäessä.

Myös niiden toiminta parantui merkittävästi alkuperäisistä, alkupään luistonestojärjestelmillä oli taipumus tehdä paikka paikoin talviajo-ominaisuuksista varsin kulmikkaita niiden puuttuessa peliin varsin rajustikin tehoja leikkaamalla ja sutivaa pyörää jarruttamalla. 

Uudemmat järjestelmät toimivat huomattavasti pehmeämmin, ja jarruttivat sutimista hillitymmin parantaen auton etenemistä huonossa kelissä. Luistonestojärjestelmillä myös kyetään simuloimaan elektronisesti tasauspyörästön lukon toimintaa etenemiskyvyn parantamiseksi. 

Nelivetoiset henkilöautomallit alkoivat yleistyä yhä useammalla valmistajalla, ja 2000-luvulla katukuvaan ilmestyi kokonaan uusi autoluokka, city-maasturit. Kyseisten autojen tarpeellisuus on kyseenalaistettu useaan otteeseen. Vaikka ne eivät ominaisuuksiltaan vastaakaan niin sanottuja oikeita maastoautoja, ovat ne nelivetonsa ja korkeamman maavaransa ansiosta talviolosuhteissa kiistatta henkilöautoja etevämpiä.


2010-luku ja itseohjautuvat autot

2010-luvulla itsestään ajavat autot ovat todellisuutta. Kaikki autot eivät vielä luonnollisestikaan ohjaa itseään useissa tulevaisuutta kuvanneissa elokuvissa esitettyyn tyyliin, mutta sarjatuotannossa on monia automalleja joista autopilotti jo löytyy. Vaikka pääasiallinen tehtävä auton ohjaamisesta on vielä kuljettajalla, monet autot osaavat jo puuttua peliin ääritilanteissa. 

Varusteista löytyy niin kaistalla pysymisessä avustavia toimintoja, hätätilanteessa auton jopa kokonaan pysäyttäviä hätäjarrutustoimintoja, kuolleen kulman valvontajärjestelmiä, kuin myös automaattisia pysäköintitoimintoja.

Talviolosuhteissa erittäin tärkeä ajovakautusjärjestelmä asetettiin kaikkiin EU:n alueella ensirekisteröitäviin autoihin pakolliseksi varusteeksi marraskuun alussa 2014. Ajovakautusjärjestelmän löytyessä kaikista uusista henkilöautoista, voidaan olettaa talviajon turvallisuuden Suomessa parantuvan vuosi vuodelta autokannan uusiutuessa. 


Nyt renkaatkin voivat pelastaa

Autojen teknisen kehitys ja renkaiden ominaisuuksien parantuminen on tapahtunut käsi kädessä. Kitkarenkaiden pito-ominaisuudet ovat parantuneet merkittävästi, ja yhä useampi uudella autolla ajava valitsee talveksi hiljaisemmat kitkarenkaat. Tirendon valikoimaan tutustumalla on helppo huomata että Suomen oloihin sopivia kitkarenkaita on tarjolla laaja valikoima nastoitettujen vaihtoehtojen rinnalla. 

Auton turvavarustuksesta ja rengasvalinnasta huolimatta kuljettajan vastuu talviajon turvallisuudesta on edelleen yhtä suuri. Mitoittamalla ajonopeus tilanteeseen ja olosuhteisiin sopivaksi voidaan varmistaa niin oma kuin muiden tielläliikkujien turvallisuus.

Ehkä sinua kiinnostaa...