Mosquito - Brittien valttikortti

Napsauta oikealla olevaa linkkiä, niin pääset tutkimaan Mosquiton rakennetta hiirellä.

Verstaassa leijui voimakas puun tuoksu. Kiireiset puusepät sahasivat, höyläsivät ja hioivat joka puolella. Suuria puunkappaleita liimattiin huolellisesti yhteen, ja pian yksi uusi kone oli valmis.

Koneen puinen runko peitettiin puuvillakankaalla ja lakattiin. Materiaalivalinnoista oli ilmeistä etua aikana, jolloin oli puutetta sekä metallista että metallityöläisistä.

Lentokone oli Mosquito, jonka runko ja siivet valmistettiin puusta. Kantavaa rakennetta vahvistettiin alumiinilla vain tietyistä paikoista, kuten pyrstöstä. Valtaosa rakennusmateriaalista oli ristivaneria, joka tehtiin koivusta ja erittäin keveästä trooppisesta balsapuusta.

Puisen koneen kokoaminen vaati valtavasti liimaa, ja kokoonpanohallin päädyssä oli suuri kyltti: ”Whatever You do, don’t spare the glue” – mitä tahansa teet, älä säästele liimaa.

Suunnitelmaa epäiltiin

Mosquito-koneita valmistettiin täyttä vauhtia, kun toista maailmansotaa oli käyty muutama vuosi. Ennen sotaa konetyyppiin oli kuitenkin suhtauduttu epäillen, sillä modernit sotilaslentokoneet tuli rakentaa alumiinista eikä puusta. Näin ajattelivat sekä Britannian kuninkaallisten ilmavoimien komentava upseeri että ilmailuministeriön korkein virkamies. Kumpikaan ei innostunut lentokoneinsinööri Geoffrey de Havillandin suunnitelmasta rakentaa puinen pommikone.

Nuorena miehenä de Havilland oli rakentanut moottoripyöriä, mutta hänen elämänsä oli muuttunut lopullisesti, kun hän oli ensi kertaa nähnyt lentokoneen. Hän perusti vuonna 1920 de Havilland Aircraft Companyn, joka kehitti ja valmisti siviililentokoneita. Yhtiön koneet olivat aikansa edistyksellisimpiä, ja se erikoistui nimenomaan lujien kantavien rakenteiden tekemiseen puusta.

Sodan enteitä oli ilmassa vuonna 1939, ja Geoffre de Havilland päätti, että tehdas ryhtyisi suunnittelemaan uutta puista sotilaslentokonetta. Puinen kone olisi kevyt, ja puuta käyttämällä de Havilland voisi hyödyntää taitavien brittipuuseppien osaamisen. Koneiden tuotanto hajautettaisiin esimerkiksi huonekalutehtaisiin. Materiaalivalinnallaan De Havilland myös ennakoi sen, että alumiinista tulisi pian pulaa. Lisäksi puurakenteen pinnasta saisi metallia sileämmän, sillä metallilevyt piti kiinnittää niittaamalla. Pintarakenne vaikuttaa ratkaisevasti ilmanvastukseen ja siten lentokoneen nopeuteen.