Luonnontieteet
Aivotutkimus
His nr. 12/2009 s. 72-73.
Ihmisen kyky ajatella ja toimia rationaalisesti on askarruttanut filosofeja ja tutkijoita vuosituhansien ajan. Muinaiset egyptiläiset uskoivat järjen ja logiikan majailevan sydämessä ja aivojen olevan vain pääkopan täytettä. Vaikka jo antiikin kreikkalaiset tutkivat aivoja, niiden toimintaa on pystytty tieteellisesti selvittämään vasta 1700-luvulta alkaen. Italialainen Luigi Galvani tuli vuonna 1783 sattumalta osoittaneeksi, että aivojen lähettämät sähköiset signaalit ohjaavat lihasten toimintaa, ja vuonna 1848 sattunut rautatietapaturma paljasti persoonallisuuden tarkan sijaintipaikan aivoissa.
-
Näin sähkö tuli ja villitsi
His nr. 9/2010 s. 38-41.
Yhden laitteen piti toimia uuden ajan Jumalana, toisen laitteen muuttaa veden kullaksi, ja kolmannen parantaa sairauksia. 1700-luvun lopulta lähtien sähkölle keksittiin mitä erilaisimpia käyttötarkoituksia, ja uusi ”taianomainen” teknologia tarjosi huimapäisten liikemiesten mielestä vastauksen lähes kaikkeen.
-
Ihmisen sukupuu
His nr. 7/2010 s. 48-55.
1800-luvulla löydettiin ensimmäiset ihmisen
esimuotojen fossiloituneet luut. Sittemmin homininien eli ihmisen
ja sen esihistoriallisten sukulaisten sukupuu on rehevöitynyt ”kehityspensaaksi”, jossa nykyihminen on vain yksi sivuhaara. -
Elämä pelissä tieteen edistämiseksi
His nr. 13/2007 s. 34-41.
Alexander Humboldt löysi 6 300 uutta kasvilajia ja esitti ajatuksen, että Afrikka ja Etelä-Amerikka ovat joskus erkaantuneet toisistaan. Viisi vuotta kestäneellä matkallaan Etelä-Amerikassa hän kirjasi tarkasti ylös kaiken näkemänsä. Hän muun muassa kuvaili oireensa ja olinpaikkansa kärsiessään vakavasta vuoristotaudista.
-
Maailmanhistorian 10 hulluinta tieteellistä koetta
His nr. 11/2008 s. 44-47.
Raja nerouden ja hulluuden välillä on usein hiuksenhieno – erityisesti tieteessä, kun läpimurtoa jahtaavat tutkijat ovat aikojen saatossa toteuttaneet lukemattomia vähintäänkin outoja ja rajoja rikkovia kokeita.
-
Valistuksen ajan ajattelijoita
His nr. 8/2009 s. 72-73.
1600-luvulla tieteen uudet havainnot murensivat kirkon auktoriteettia.
Tähtitieteilijä Galileo Galilei todisti, että Maa ei ole maailmankaikkeuden keskus, ja Isaac Newton esitti, että luontoa ohjailevat Jumalan sijaan universaalit lait. Eurooppalaiset ajattelijat alkoivat kyseenalaistaa kirkon
ja kuninkaiden yksinvaltaisen auktoriteetin. Filosofien unelmana oli vapaus ja tasa-arvo, ja he korostivat järkeä ja tietoa. Valistuksena tunnettu aatevirtaus vaikutti merkittävästi nyky-Euroopan kehittymiseen. -
Alkemistit olivat modernin tieteen isiä
His nr. 1/2010 s. 14-21.
Yli 2 000 vuoden ajan alkemistit sekoittelivat, keittelivät ja hyörystivät pimeissä kammioissaan kaikkea verestä ja virtsasta eläinten osiin ja elohopeaan. Unelmat kullan tekemisestä ja ikuisen elämän salaisuuden selvittämisestä jäivät unelmiksi, mutta sen sijaan alkemistit loivat pohjaa moderneille tieteille.
-
Kirja matematiikan historiasta
Egyptin, Kiinan ja Indusvirran laakson mahtavat sivilisaatiot hyödynsivät matematiikkaa arkipäivässä.
-
Darwin haastoi uskonnon ja uskomukset
His nr. 1/2009 s. 14.
Charles Darwin oli hautonut teoriaansa lajien kehityksestä yli 20 vuotta itsekseen, kun hän eräänä päivänä koki melkoisen järkytyksen: eräs toinen
tutkija oli aikeissa julkistaa lähes vastaavan teorian. Darwinille tuli kiire saada oma teoksensa valmiiksi, ja niinpä ”Lajien synty” julkaistiin lopulta vuonna 1859.
- Luetuimmat
- Uusimmat
- Suositellut
Historian parhaat jutut
Historian 5-vuotisen taipaleen kunniaksi olemme keränneet parhaat jutut juhlanumeroon.
Gallup
Testaa tietosi - Latinalainen Amerikka
Testit: Testaa tietosi vastaamalla 16 tiukkaan kysymykseen – ehkäpä opit jotain uutta...
