Yhdysvaltalainen Time-lehti nimesi vuonna 1999 Flemingin yhdeksi 1900-luvun merkittävimmistä henkilöistä.

Alexander Fleming: Sekamelska synnytti penisilliinin

Tutkimukset keskeyttänyt kesäloma ja sotkuinen laboratorio johtivat Alexander Flemingin bakteereja tappavan penisilliinin jäljille.

Skotlantilainen Alexander Fleming oli ansioitunut tutkija, mutta siis­teys ja järjestyksenpito eivät olleet ­hänen vahvoja puoliaan. Kesällä 1928 Fleming teki laboratoriossaan kokeita stafylo­kokkibakteereilla, joiden hän oli nähnyt tappavan lukemattomia haavoittuneita sotilaita palvellessaan ensimmäisessä maailmansodassa sotilaslääkärinä. ­

Fleming toivoi keksivänsä keinon tuhota tulehduksia aiheuttavia bakteereita, mutta yrityksistä huolimatta ihmelääkettä ei tuntunut löytyvän. Tutkimusta ei myöskään edistänyt kesäloma, joka ­keskeytti Flemingin työn elokuussa.

Huolimattomuus toi Nobelin palkinnon

Tapansa mukaan Fleming jätti laboratorionsa kaaoksen valtaan ja unohti muun muassa pestä stafylokokkibak­teereja sisältävät petrimaljat. Kun hän ­loman jälkeen palasi töihin, hän havaitsi, että stafylokokkiviljelmiin oli päässyt homesieni, joka oli tuhonnut ­bakteerit ympäriltään.

Fleming eristi ­homesienen ja sai selville, että se eritti bakteereja tehokkaasti tappavaa ainetta. Flemingin vuosia kestänyt etsintä oli ohi, ja vuonna 1945 penisilliini toi hänelle lääketieteen Nobelin palkinnon.

Lue lisää onnekkaista sattumista

Sattuma on usein auttanut tutkijoita ja tuottanut lukuisia suuria tieteen läpimurtoja. Lue lisää esimerkkejä tästä Tieteen Kuvalehti Historian artikkelista.

Ehkä sinua kiinnostaa...