His nr. 14/2011 s. 60-63.
Uuden ajan alussa Euroopassa huoahdettiin helpotuksesta, kun mustan surman voima alkoi hiipua. 1500-luvulla rutto sai kuitenkin seuraajan pilkkukuumeesta, joka aiheutti puistatuksia, punaisia läiskiä, sekavuutta ja tuskallisen kuoleman.
His nr. 12/2011 s. 62-63.
Vuonna 1848 rautakanki iskeytyi 25-vuotiaan Phineas Gagen pään läpi. Mies selvisi hengissä, mutta hänen persoonallisuutensa muuttui merkittävästi. Hänen tapauksensa vauhditti neurologian kehitystä.
19.01.2011.
Tutkimalla vanhoja lääketiedettä käsitteleviä kirjoituksia ja egyptiläisiä ja eteläamerikkalaisia muumioita on saatu selville, ettei syöpä juuri vaivannut muinaisia ihmisiä.
His nr. 17/2010 s. 58-61.
Faraoiden Egyptin lääkärit pystyivät hoitamaan mitä moninaisimpia vaivoja palovammoista luunmurtumiin, ja heidän maineensa kiiri kauas. Lääkärien
osaaminen perustui palsamointiin ja kirjoitustaitoon – sekä taikauskoon.
His nr. 3/2011 s. 22-25.
Vuonna 1916 ensimmäinen suuri polioepidemia surmasi Yhdysvalloissa 7 000 ihmistä, joista useimmat olivat lapsia. Alkoi epätoivoinen kamppailu sairautta vastaan. Vasta 1950-luvulla nuori tutkija sai aikaan tuloksia.
His nr. 11/2007 s. 40-45.
Taistelut ja haaksirikot eivät suinkaan olleet pahin uhka merimiesten hengelle suurten purjelaivojen aikaan, vaan keripukki oli huomattavasti yleisempi tappaja. Vaikka jo 1600-luvulla osoitettiin, että sairautta voidaan hoitaa sitruunamehulla, brittilaivaston johdon ylimielisyyden vuoksi kului yli 200 vuotta, ennen kuin tietoa alettiin hyödyntää merimiesten hengen pelastamiseksi.
His nr. 17/2009 s. 46-53.
1900-luvun alussa monissa maissa suunniteltiin dramaattisia keinoja köyhyyden ja rikollisuuden kitkemiseksi yhteiskunnasta. Hyvien kansalaisten tuli synnyttää paljon lapsia, kun taas ”vajaakelpoisia” oltiin usein valmiita pakkosteriloimaan. Ajatus rotuhygieniasta levisi nopeasti kaikkialla maailmassa.
His nr. 12/2007 s. 54-57.
Leikkaus kesti vain kuusi minuuttia, eikä jääpiikin napaus aivoissa ”ollut sen pahempaa kuin hampaan vetäminen”. Tuhansien psyykkisesti sairaiden elämän lobotomia kuitenkin muutti pysyvästi.
His nr. 5/2010 s. 24-31.
St. Mary of Bethlehemin luostari Lontoossa ryhtyi vuonna 1377 ottamaan vastaan psyykkisesti sairaita potilaita. Potilaat joutuivat usein virumaan kahlehdittuina kammottavissa oloissa hullujenhuoneessa, josta tuli asukkeineen vähitellen suosittu nähtävyys.
His nr. 6/2010 s. 40-47.
Nämä neljä miestä edesauttoivat nykyaikaisen kirurgian syntyä
His nr. 12/2008 s. 26-31.
Tulehduksia, mielisairautta ja tuskallinen kuolema; Eurooppaa ravisutti 1500-luvulla tauti, joka levisi nopeasti koko maanosaan ja sairastutti satojatuhansia. Kun kävi ilmi, että kyseinen tauti eli kuppa tarttuu sukupuoliyhteydessä, kirkko tuomitsi seksihurjastelun ja pakotti eurooppalaiset siveyteen.
His nr. 10/2010 s. 58-63.
Kemisti Louis Pasteurista tuli sankari, kun hän 125 vuotta sitten keksi rokotteen tappavaa vesikauhua vastaan. Jo aiemmin hänen tutkimustensa ansiosta lääketieteessä alettiin myös ymmärtää hygienian merkitys.
His nr. 16/2010 s. 38-39.
Brittiläinen historioitsija on esitellyt karmaisevia todisteita
siitä, että synnytysoppia on ilmeisesti edistetty 1700-luvulla murhaamalla kymmenittäin raskaana olevia naisia.
His nr. 9/2008 s. 50-57.
Lepra on kauhistuttanut ihmisiä muinaisista ajoista lähtien. Spitaaliset eristettiin saarille tai laitoksiin, sillä kukaan ei halunnut olla tekemisissä heidän kanssaan. Vasta 1873 norjalaislääkäri löysi sairauden aiheuttavan bakteerin. Kesti kuitenkin vielä 130 vuotta ennen kuin Pohjola vapautui leprasta.
His nr. 4/2008 s. 72-73.
Vuosisatojen ajan lääketiede perustui antiikin Kreikasta periytyneeseen oppiin, jonka mukaan sairaudet johtuvat kehon nesteiden – veren, liman, sapen ja mustan sapen – välisestä epätasapainosta. Sairauksien syitä ei juuri
tunnettu, ja suonen-iskentä oli yleinen hoitomenetelmä. Vasta 1700-luvulla esiin nousi uusi lääkärisukupolvi, joka hylkäsi antiikin teoriat
ja alkoi innokkaasti
hankkia tietoa sairauksista. 1800-luvulla uudenlainen ajattelu johti varsinaiseen lääketieteen vallankumoukseen.
Uusi lehti: Historia numero 8 on ilmestynyt. Lue muun muassa, miten miljoonia saksalaislapsia aivopestiin Hitlerjugendin toimesta.
Historia: Saat sarjan ensimmäisen osan hintaan 2,70 euroa, etusi on 27,10 euroa.
Testit: Mitä tiedät menneistä valtakunnista? Testaa tietosi visassa.
Taide: Aprillipäivä on vuoden kohokohta kaikille innokkaille pilailijoille.
Tilaus: Saat 4 Pohjoismaiden suurimman historialehden numeroa hintaan 14,90 €.
Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.