Hidden Figures -elokuvassa seurataan kolmen Nasassa työskentelevän värillisen naisten elämää: Mary Jackson (vas.) Katherine Jordan (kesk.) ja Dorothy Vaughan (oik.). Heitä näyttelevät Janelle Monáe, Taraji P. Henson ja Octavia Spencer.

© 20th Century Fox

Kolme mustaa naista käänsi avaruuskilvan USA:n voitoksi

Pian elokuvateattereihin saapuva Hidden Figures -elokuva (Varjoon jääneet) kertoo tositarinan siitä, miten kolme mustaa naista auttoi Yhdysvallat avaruuskilvan voittoon.

lauantai 7. tammikuuta 2017 teksti Babak Arvanaghi, Tieteen Kuvalehti

Vuosi on 1961. Avaruuskilpa kiihtyy, ja Yhdysvallat on jäämässä pahasti Neuvostoliiton jalkoihin.

Neljä vuotta aiemmin Neuvostoliito oli laukaissut ensimmäisen satelliittinsa, Sputnik 1:n, Maata kiertävälle radalle. Nyt he olivat saattaneet avaruuteen ensimmäisen ihmisen, Juri Gagarinin, ja tuoneet hänet vielä hengissä takaisin Maahan.

Nasan insinöörit ja matemaatikot olivat turhautuneita. He eivät saaneet avaruuslentoihin tarvittavia yhtälöitä täsmäämään, eivätkä tietokoneet vielä olleet riittävän luotettavia ja kehittyneitä, jotta ne olisivat selviytyneet monimutkaisista laskutoimituksista.

Hidden Figures -elokuvassa seurataan kolmen naisten elämää avaruuskilvan kiivaimpina aikoina. Naisten tarinat perustuvat tositapahtumiin.

Elokuva kertoo, miten kolme mustaa naista onnistui auttamaan Yhdysvallat avaruuskilvan kärkeen. Naiset tunnettiin Nasassa nimellä "Coloured Computers" (värilliset tietokoneet). He loivat uraa aikana, jolloin rotuerottelu oli Yhdysvalloissa yhä voimissaan.

Dorothy Vaughan

Dorothy Vaughan oli opiskellut matematiikkaa, ja hän sai työpaikan Nasasta (tuolloin NACA) toisen maailmansodan aikana vuonna 1943. Sodan vuoksi pula miehistä oli suuri, ja viranomaiset palkkasivat matemaattisesti lahjakkaisia naisia kehittämään entistä parempia lentokoneita.

Vaughanin työryhmän nimi oli West Area Computers. Se koostui mustista naismatemaatikoista, joiden tehtävänä oli suorittaa monimutkaisia laskutoimituksia.

Taitava ohjelmoija

Vuonna 1949 Vaughanista tuli osaston johtaja. Hän oli samalla Nasan historian ensimmäinen musta johtaja.

Kun Nasassa otettiin käyttöön ensimmäiset tietokoneet, Vaughan oppi nopeasti ohjelmoimaan niitä. Hänen taitonsa olivat keskeisessä asemassa muun muassa Scout-rakettien kehittämistyössä.

Dorothy Vaughan jäi eläkkeelle Nasasta vuonna 1971 kaikkiaan 28 vuoden palvelusvuoden jälkeen. Hän kuoli 98-vuotiaana vuonna 2008.

Dorothy Vaughan (vas.)

Mary Jackson

Vuonna 1958 Mary Jacksonista tuli Nasan ensimmäinen musta naisinsinööri. Sitä ennen hän oli joutunut taistelemaan paikastaan työmarkkinoilla sekä sukupuolensa että ihonvärinsä vuoksi.

Jacksonin ura Nasassa alkoi vuonna 1951, kun hän selvitti matemaattisia ongelmia West Area Computers -ryhmässä Dorothy Vaughanin alaisuudessa. Kahden vuoden kuluttua hän sai vakituisen paikan insinööri Kazimierz Czarneckin ryhmässä, joka testasi avaruuskapseleita tuulitunneleissa.

Czarnecki kannusti Jacksonia ryhtymään insinööriksi. Sitä varten Jacksonin piti käydä iltakursseilla yliopistossa, joka oli tarkoitettu vain valkoisille. Hän sai kuitenkin erikoisluvan osallisua kursseille ihonväristään huolimatta.

Vähemmistönaisten puolestapuhuja

Insinöörinä Jackson oli mukana kehittämässä Nasan avaruuskapseleista mahdollisimman aerodynaamisia. Työskennellessään Nasassa hän julkaisi 12 tieteellistä artikkelia.

Kaikkiaan Jacksonin ura Nasassa kesti 34 vuotta. Koko sen ajan hän teki työtä myös vähemmistöjen oikeuksien puolesta.

Jackson jäi eläkkeelle vuonna 1985 ja kuoli 83-vuotiaana vuonna 2005.

Mary Jackson

Katherine Johnson

Kun astronautti John Glenn vuonna 1962 ensimmäisenä yhdysvaltalaisena oli lähdössä Maata kiertävälle radalle, lentoon tarvittavat laskelmat oli tehty tietokoneella.

Glenn ei kuitenkaan luottanut elektroniikan ihmeeseen, vaan hän pyysi, että nimenomaan Johnson tarkistaisi laskelmat, ennen kuin hänet laukaistaisiin avaruuteen.

Johnson oli 1950- ja 1960-luvuilla yksi Nasan parhaista matemaatikoista. Hän laski muun muassa sen avaruuskapselin radan, jolla Alan Shepardista tuli ensimmäinen yhdysvaltalainen avaruudessa.

Johdatti Yhdysvallat Kuuhun

Myöhemmin 1960-luvulla Johnsonin laskelmat mahdollistivat Kuuhun suuntautuneet Apollo-lennot. Hän oli myös tärkeässä roolissa avaruussukkuloiden kehittämisohjelmassa.

Johnsonin ura Nasassa kesti 28 vuotta. Sinä aikana hän kirjoitti 26 tieteellistä artikkelia. Johnson jäi eläkkeelle vuonna 1986, ja sittemmin yksi Nasan osasto nimettiin hänen mukaansa.

Viime vuonna Johnson sai korkeimman Yhdysvalloissa siviilihenkilöille myönnettävän tunnustuksen, kun presidentti Barack Obama antoi hänelle Presidentin vapaudenmitalin (Presidential Medal of Freedom). Mitalin voi saada erityisen ansiokkaasta työstä Yhdysvaltojen hyväksi.

Johnson on nyt 98-vuotias.

Katherine Johnson

Ehkä sinua kiinnostaa...