Keksinnöt
-
Ensimmäinen tietokone
His nr. 8/2010 s. 60-63.
Merenpohjasta löytynyt metallimurikka on antanut uutta tietoa antiikin kreikkalaisten osaamisesta. Tutkimusten perusteella muinaiset kreikkalaiset olivat teknisesti 1 700 vuotta aikaansa edellä.
-
Uusi rautakausi
His nr. 18/2008 s. 22-27.
1700-luvun alussa englantilainen Abraham Darby keksi,
miten masuunilla voi tuottaa edullista mutta korkealaatuista rautaa. Insinöörit ihastuivat pian rautaan ja myöhemmin teräkseen, koska niistä voitiin rakentaa paljon aiempaa isompia laivoja, pidempiä siltoja ja korkeampia torneja. -
Rillit muuttivat maailman
His nr. 11/2008 s. 62-63.
”Yksi tarpeellisimmista taidoista Maan päällä” – näin kuvaili silmälasien
valmistamisen jaloa taitoa eräs italialainen munkki vuonna 1306. Hiotut linssit
ovatjo vuosisatoja auttaneet ihmisiä näkemään ympäristönsä tarkemmin. -
YDUR! – vihollinen vaanii
His nr. 7/2008 s. 34-39.
Viestejä on kätketty mahalaukkuun ja kirjoitettu solmuilla ja kryptatuilla superkoodeilla. Koodin kehittäjien eli kryptografien keinot ovat olleet moninaiset ja vaikeat selvittää, mutta yhtä kaikki kekseliäät koodinmurtajat eli kryptoanalyytikot ovat onnistuneet purkamaan miltei kaikki koodit. Niin myös otsikon Caesar-koodin, jossa jokainen alkuperäisen viestin kirjain on korvattu aakkosissa kolme pykälää edempänä olevalla kirjaimella.
-
Käyttikö Washington puisia tekohampaita?
03.03.2010.
Pitääkö paikkansa, että Yhdysvaltain ensimmäinen presidentti käytti puusta tehtyä hammasproteesia?
-
Kusti polkee...
His nr. 15/2008 s. 72-73.
1800-luvun alussa polkupyörä oli vain yläluokan leikkikalu, jolla huviteltiin puistoissa ja kivetyillä kaduilla. Sarjatuotannon myötä pyörä levisi myös porvariston keskuuteen. Polkupyörät olivat kuitenkin pitkään raskaita ja hitaita. Asia muuttui, kun kehiteltiin isopyöräinen polkupyörä: suuren etupyörän ansiosta saavutettiin suuria nopeuksia ja polkupyörillä alettiin myös kilpailla. Polkupyörän todellinen läpimurto tapahtui toden teolla kuitenkin vasta autoistumisen myötä 1900-luvulla, sillä kun teitä alettiin päällystää autoja varten, myös pyöräily helpottui.
-
-
Sähkön historia
His nr. 12/2008 s. 72-73.
Sähkö on tunnettu ilmiönä vuosituhansia, mutta vasta 1800-luvun paikkeilla tutkijat alkoivat tosissaan miettiä, miten sähköä voitaisiin hyödyntää. Sen jälkeen kun fyysikko H. C. Ørsted keksi sähkömagnetismin vuonna 1820, edistys oli huimaa. Vuosisadan lopulla sähkölle löytyi käyttöä niin teollisuudessa kuin kodeissakin koneiden käyttövoimana, valonlähteenä ja lämmityksessä. Sähkö mullisti länsimaisen elämän nopeasti, sillä se mahdollisti muun muassa puhelimen keksimisen ja mantereiden välisen viestinnän.
-
Nelijalkainen taisteluvaunu kylvi tuhoa ja kuolemaa
His nr. 6/2010 s. 48-51.
500-luvulla eaa. Intian taistelukentille ilmestyi uusi pelottava ase: sotanorsu. Suuri ja raskastekoinen eläin oli kuin elävä taisteluvaunu, joka pakotti valtakunnat omalaatuiseen kilpavarusteluun.
-
Arkhimedes oli roomalaisten kauhu
His nr. 5/2010 s. 60-63.
Vuonna 214 eaa. roomalaiset valjastivat valtavan sotakoneistonsa
ja lähtivät valloittamaan Syrakusan kaupunkia Sisiliassa. Filosofi Arkhimedeen kehittämät puolustuslaitteet kuitenkin viivyttivät roomalais-miehitystä kaksi vuotta. -
Gutenberg jakoi Euroopan
His nr. 4/2010 s. 54-61.
Johann Gutenberg toi kirjoitetun sanan kaikkien ulottuville. Hänen kehittämällään painokoneella kirjoja voitiin valmistaa nopeasti sarjatuotantona useita kappaleita kerrallaan. Kirjapaino tarjosi paavin vastustajille keinon levittää sanomaansa kaiken kansan keskuuteen.
-
Kautta aikain
His nr. 2/2010 s. 28-33.
Ajan mittaamisessa on käytetty apuna niin munankuoria, jalanmittaa kuin kynttilöitäkin. Muinaiset egyptiläiset keksivät aurinkokellon, ja vuonna 1955 rakennettiin ensimmäinen atomikello.
500 vuotta aikaansa edellä
His nr. 14/2009 s. 26-37.
Leonardo da Vinci syntyi aviottomana lapsena köyhiin oloihin, mutta nousi vaatimattomista lähtökohdista paavien ja ruhtinaiden suosioon. Leonardoa pidetään nykyään aikaansa edellä olleena nerona. Ryhmä tutkijoita on nyt luonut mestarin keksinnöistä kolmiulotteisia malleja.
-
Giljotiini oli lempeä tapa kuolla...
His nr. 4/2009 s. 22-25.
Lääkäri Joseph-Ignace Guillotin esitteli vuonna 1789 laitteen, jolla mestaaminen kävi kivuttomasti. Hän toivoi giljotiinin poistavan kuolemanrangaistuksen, mutta siitä tulikin tappokone, joka surmasi tuhansia viattomia.
- Luetuimmat
- Uusimmat
- Suositellut
Historian parhaat jutut
Historian 5-vuotisen taipaleen kunniaksi olemme keränneet parhaat jutut juhlanumeroon.
Gallup
Testaa tietosi - Latinalainen Amerikka
Testit: Testaa tietosi vastaamalla 16 tiukkaan kysymykseen – ehkäpä opit jotain uutta...
