Hindenburg liekeissä

LZ 129 Hindenburg lipui New Jerseyssä Yhdysvalloissa sijaitsevan Lakehurstin ylle kuin valtava hopeanharmaa valas. Valtava joukko ihmisiä oli kerään­tynyt vastaanottamaan lento­kauden ensimmäistä Atlantin ylittänyttä ilmalaivaa. Oli 6. toukokuuta 1937.

Matka oli mennyt hienosti. Kapteeni Max Pruss oli lähtenyt 245 metriä pitkällä ilmalaivalla toukokuun 3. päivän iltana Frankfurtista. Atlantin yllä oli kohdattu voimakasta vastatuulta, mutta aluksen 36 matkustajaa olivat hyteissä ja ilmalaivan yleisissä tiloissa nauttineet olostaan kuin konsanaan luksushotellissa.

Hindenburgin saapuessa Yhdysvaltoihin kolme päivää myöhemmin Lakehurstin kentällä myrskysi, ja kapteeni Pruss päätti lentää New Yorkin keskustan yli odottaessaan sopivaa laskeutumishetkeä. Aluksen lipuessa Manhattanin ylle matkustajat näkivät ihmisten ryntäävän kadulle ihailemaan vaikut­tavaa näkyä. Autojen torvet soivat, ja lentokoneet vaaputtivat tervehdykseksi.

Hindenburg odotti yhä säätilan sel­kenemistä. Huonolla ilmalla laskeutu­mista välteltiin, vaikka ilmalaivan valmistaja Luftschiffbau Zeppelin mainostikin, että niin Hindenburgilla kuin sen sisaraluksella Graf Zeppelinilläkin matkustaminen oli turvallista huolimatta niissä käytetystä tulenarasta vedystä.

Lopulta Hindenburg sai tiedon, että kaikki oli valmista laskeutumista varten. Kapteeni Pruss aloitti lähestymisen tihkusateessa kello 19. Yli kaksisataa ihmistä odotti kentällä valmiina auttamaan laskeutumisessa ottamalla vastaan ja kiskomalla ilmalaivan kiinnitysköysiä. Kun alus oli enää 90 metrin kor­keudessa, jotkut näkivät kertomansa mukaan staattisen sähkön aiheuttamia kipinöitä, jotkut puolestaan katekankaan lepattavan sivuvakaajan yllä aivan kuin säi­liöistä vuotaisi kaasua.

Kello 19.25 Hindenburgin perä syttyi palamaan. Liekit levisivät ilmalaivassa salaman­nopeasti, ja herkästi syttyvä vety leimahteli humahdellen. Ihmiset juoksivat kirkuen pakoon taivaalta putoavaa valtavaa tulipalloa, josta tuprusi savua mustana pilvenä kohti korkeuksia.

Modernin ajan symboli

Ennen Hindenburgin onnettomuutta lehdet olivat kirjoitelleet kuin hurmoksessa siitä, miten ihminen oli vihdoin valloittanut ilman ja kuinka tiede ja teollisuus olivat onnistuneet kehittämään jättiläismäisiä ilma-aluksia, joilla saattoi kuljettaa ihmisiä ja postia pitkiä matkoja ennennäkemättömän nopeasti.

Ilmalaivoja oli pidetty yleismaailmalli­sina edistyksen symboleina, joskin niistä näyttävimmät, Hindenburg ja Graf Zeppelin, kertoivat myös Saksan noususta. Saksalaiset olivat hullaantuneita ilmalaivoista, sillä ilmalaivojen aikakausi osui yhteen Saksan teollisen ja teknisen edistyksen kanssa. Saksan uusi johto piti ilmalaivoja Saksan kulttuurin ja hengen ylevinä symboleina.

Ilmalaivoja oli rakennettu vuosi­sadan vaihteesta alkaen, ja vuodesta 1910 ensimmäisen maailmansodan syttymiseen vuonna 1914 oli tehty jo yli 1 500 ilmalaivalentoa ilman vakavia onnettomuuksia. Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä britit pelkäsivät saksalaisten ilmalaivapommituksia ja kansa kuvitteli näkevänsä ilmalaivoja taivaalla yhtenään. Kun Saksa sodan loppuvaiheessa sitten alkoi käyttää ilmalaivoja, ne osoittautuivat sopimattomiksi sotilaskäyttöön. Niiden heikko ohjattavuus ja varsinkin niiden suuri koko johtivat siihen, että moni ilmalaiva ammuttiin alas.

Ilmalaivojen kehitystyötä kuitenkin jatkettiin. Työtä johti Saksassa mies nimeltä Hugo Eckener, joka oli nimitetty Luftschiffbau Zeppelinin johtajaksi. Hän alkoi järjestelmällisesti parantaa käytettävää tekniikkaa ja insinöörien ja ilmailulle tärkeiden meteorologien ammattitaitoa. Sodan loputtua vuonna 1918 Versaillesin sopimus kielsi Saksaa valmistamasta ilmalaivoja, mutta Luftschiff­bau Zeppelin sai pienen katkon jälkeen jatkaa toimintaansa, kun se sai tilauksen Yhdysvaltain laivastolta.

Ilmalaivoista tuli yhä isompia ja kalliimpia. Eckenerinkin oli pakko pohtia keinoja houkutella saksalaisia ja yhdysvaltalaisia sijoittajia tukemaan toimintaansa. Lopulta hän keksi, että Luftschiff­bau Zeppelin rakentaisi kaikkien aikojen suurimman ilmalaivan. Alus sai laitteen keksijän mukaan nimekseen Graf Zeppelin. Kun Graf Zeppelin valmistui vuonna 1928, ilmalaivainnostus levisi Saksasta koko maailmaan.