Heydrich ja Lina von Osten pohtivat kuukausia kuumeisesti tulevaisuuttaan. Ratkaisun keksi Heydrichin äiti, joka kärsi nähdessään poikansa niin allapäin ja neuvottomana. Äiti oli kuullut ystävättäreltään, että Saksan natsipuolue etsi sopivaa miestä vapaana olleeseen virkaan Hitlerin vastaperustettuun henkivartiokaartiin Schutzstaffeliin eli SS:ään. Tuossa virassa Heydrich saisi pukeutua tyylikkääseen mustaan SS-univormuun menettämänsä laivastounivormun sijaan.
Heydrich liittyi heti natsipuolueeseen, mikä oli edellytys työhön hakemiselle, ja 14. kesäkuuta, Linan 20-vuotispäivänä, hän matkusti Müncheniin tapaamaan SS-johtajaa Heinrich Himmleriä. Linan mukaan se oli heidän elämänsä häikäisevin hetki.
Himmler otti Heydrichin vastaan pienellä siipikarjatilallaan Münchenin laitamilla ja vaikuttui välittömästi pitkän, vaalean miehen ”arjalaisuudesta”. Hän antoi innokkaalle hakijalle tehtävän ja viisitoista minuuttia sen ratkaisemiseen: Heydrichin piti kertoa, miten puolueen tuleva tiedustelupalvelu tulisi hänen mielestään organisoida.
Vasta tuolloin Heydrichille selvisi, mistä hänen hakemassaan paikassa oli kysymys. Hän heittäytyi tehtäväänsä innolla ja hyödynsi kokemustaan laivastosta ja niistä tiedustelumenetelmistä, joista hän oli lukenut rakastamistaan brittiläisistä vakoilujännäreistä.
Tulos miellytti Himmleriä: ”Hyvä, paikka on teidän”, 30-vuotias SS-päällikkö totesi lyhyesti. Miehet sopivat aluksi 120 markan kuukausipalkasta.
Tuolloin 1930-luvun alussa puolueessa käytiin vakavia sisäisiä valtakamppailuja, ja Heydrich ymmärsi pian, että hän voisi hyödyntää kiistoja omien tarkoitusperiensä edistämiseksi. Vaatimattomassa konttorissaan puolueen päämajassa Münchenissä, jossa hän aluksi joutui jakamaan kirjoituskoneenkin toisen työntekijän kanssa, hän keräsi väsymättä hyödyllisiä tietoja niin natsipuolueen vankkumattomista kannattajista kuin vihollisistakin.
Aluksi Heydrichin keräämät tiedot mahtuivat sikarirasiaan muutamalle paperilappuselle, mutta kolmen vuoden kuluttua hänellä oli laaja ja hyvin hoidettu tietoarkisto.
Vuoteen 1934 mennessä Heydrich tunsi natsiorganisaation paremmin kuin kukaan muu. Hän tiesi ikäviä henkilökohtaisia asioita Hitlerin nuoruudesta. Hän tiesi Goebbelsin naisseikkailuista, Göringin morfiinin käytöstä ja Himmlerin vatsakrampeista, joita tämä yritti peitellä säilyttääkseen imagonsa haavoittumattomana ja voimakkaana arjalaisena.
Heydrichin hallussa oli monista tärkeistä henkilöistä häpeällisiä tietoja, joita hän voisi tarpeen tullen myöhemmin hyödyntää. Ensimmäisen kerran Heydrichin kortiston tiedot osoittautuivat hyödyllisiksi pian Hitlerin päästyä valtaan vuonna 1933. Silloin Heydrichin johtama turvallisuuspalvelu SD (Sicherheitsdienst) perusti natsien ensimmäisen keskitysleirin Dachauhin, minne aluksi suljettiin kommunisteja, sosialisteja, intellektuelleja ja vaarallisina pidettyjä taiteilijoita.
Tunnustukseksi saavutuksistaan Heydrich ylennettiin huhtikuussa 1934 SD:n johtajasta myös salaisen poliisin Gestapon johtoon. Myöhemmin samana vuonna hän ansaitsi kannuksensa niin sanotun pitkien puukkojen yön yhteydessä, kun Hitler päätti ”puhdistaa” omat SA-joukkonsa.
Hitler oli alkanut pitää ruskeapaitaisia kaduilla rähinöiviä SA-joukkoja riippakivenä ja mahdollisena uhkana omalle vallalleen. Heydrich riensi heti hätiin: jo tuhansista korteista koostuvasta arkistostaan hän kokosi nopeasti listan SA-johtajista, joiden eliminoiminen olisi kannattavinta. Hitler ja Himmler valitsivat pääasialliset kohteet, mutta myös Heydrich allekirjoitti teloitusmääräyksiä. Kaikkiaan 89 henkilöä tapettiin 30. kesäkuuta ja 2. heinäkuuta välisenä aikana, kaikki ilman oikeudenkäyntiä.
Teloitettujen joukossa oli natsipuolueen entinen johtaja Gregor Strasser, joka vietiin Gestapon päämajaan Berliiniin ja ammuttiin Heydrichin silmien edessä. Muut vangit kuulivat Gestapon päällikön huutavan: ”Eikö hän ole vielä kuollut? Antakaa sen sian vuotaa kuiviin!” Näillä sanoilla Heydrich jätti entisen puoluetoverinsa kuolettavasti haavoittuneena vankilan kellarin selliin kuolemaan.
Uusi lehti: Historia numero 8 on ilmestynyt. Lue muun muassa, miten miljoonia saksalaislapsia aivopestiin Hitlerjugendin toimesta.
Historia: Saat sarjan ensimmäisen osan hintaan 2,70 euroa, etusi on 27,10 euroa.
Testit: Mitä tiedät menneistä valtakunnista? Testaa tietosi visassa.
Taide: Aprillipäivä on vuoden kohokohta kaikille innokkaille pilailijoille.
Tilaus: Saat 4 Pohjoismaiden suurimman historialehden numeroa hintaan 14,90 €.
Historia: Käytä hiirtä ja tutustu samuraiden varusteisiin, varsijouseen ja Colt 45:een.