Aku Ankka -piirtäjä Carl Barks keksi laivan nostokeinon vuonna 1949, mutta Karl Krøyer (kuvassa) sai urallaan yli 300 patenttia.

© Erik Friis/Polfoto & Egmont/Disney

Krøyerin kuulat: Aku Ankka oli keksijää edellä

Kun tanskalaiskeksijä halusi patentoida uponneiden laivojen nostamiseen liittyvän ideansa, kävi ilmi, että vastaava menetelmä oli jo keksitty – Ankkalinnassa.

tiistai 21. marraskuuta 2017 teksti Ida Buhl

Oli vuosi 1964, ja Kuwaitin kaupungin päättäjät olivat epätoivon partaalla: kaupungin satamaan oli uponnut rahtilaiva, jossa oli lastina yli viisituhatta lammasta. 

Erityisen hankalan tapauksesta teki se, että kaupunki sai juoma­vetensä satamassa olevan puhdistuslaitoksen kautta. 

Mikäli ­ongelmaa ei ratkaistaisi nopeas­ti, lampaiden ruhot pilaisivat juomaveden.

Kuwaitilaiset pyysivät apua, ja pian erilaisia ideoita alkoi tulvia läheltä ja kaukaa. 

Voittajaksi nousi tanskalaisen ­keksijän Karl Krøyerin mielikuvituksel­linen idea: hän halusi pumpata uponneen aluksen täy­teen kevyitä EPS- eli stryroxkuulia, jotka saisivat sen lopulta nousemaan pintaan kuin korkin konsanaan.

Etkö vielä ole tilaaja? Näin saat lehden

  • Osta lehtipisteestä 9,95 eurolla.
  • Tilaa lehti. Esimerkiksi 3 numeroa hintaan 4,90 euroa.

Uponneessa laivassa oli lastina yli 5  000 lammasta.

© Polfoto

Hullu idea toimi

Krøyerin nerokas tapa käyttää styroxkuulia teki hänestä kuuluisan etenkin kotimaassaan Tanskassa. 

Kuwaitin tapauksessa kuulia valmistettiin kaupungin satamassa, missä ne lastattiin laivaan ja pumpattiin putkea pitkin satama-altaan pohjalla lojuvaan hylkyyn. 

Pähkähullulta vaikut­tava menetelmä toimi. Uponneeseen alukseen pumpattiin kuudessa viikossa 27 miljoonaa solumuovikuulaa, kunnes se lopulta nousi ­kohosi pintaan.

Tieto Krøyerin Kuwaitissa saavuttamasta menestyksestä levisi nopeasti ympäri maailmaa, ja pian hänen kuuliaan käytettiin nostamaan Grönlannin edustalle uponnut kuunari.

Menetelmä oli Ankkalinnasta tuttu

Krøyer haki menetelmälleen patenttia, ja Britanniassa ja Saksassa se onnistuikin. 

Alankomaissa hän kuitenkin törmäsi yllättävään ongelmaan. 

Paikalliset patentti­viranomaiset olivat ilmeisesti sarjakuvien ystäviä, sillä he muistivat nähneensä vastaavan menetelmän aikaisemminkin – nimittäin vuonna 1949 ilmes­tyneessä Aku Ankka -lehdessä.

Pöytätennispallot-tarinassa (julkaistu suomeksi vuonna 1958) Aku veljenpoikineen nostaa laivan vastaavalla keinolla. 

 Ankat ­tosin käyttävät nostamiseen pingispalloja eivätkä solumuovikuulia, mutta viranomaisten mielestä ero oli liian vähäinen, ja Krøyerin hakemus hylättiin. 

Patentin saamisen ehto on, että patentoitavan ­menetelmän täytyy poiketa oleellisesti muista tunnetuista menetelmistä.

Pöytätennispallot-tarinan piirtäjä oli legendaarinen Carl Barks, jonka kynästä on lähtöisin moni muukin klassinen ankkatarina. 

Barks on myös luonut ­monia Ankkalinnan keskeisiä asukkaita, kuten Roope Ankan, Hannu Hanhen ja Karhukoplan.

Kaikki rakastavat Akua

Aku Ankka -sarjakuvat ja etenkin ankkalegenda Carl Barksin tarinat ovat jättäneet pysyvän jälkensä niin elokuvaan kuin tieteeseenkin.

  • Spielberg ja Lucas saivat vaikutteita Aku Ankasta
    Vuonna 1981 ensi-iltansa saaneen Indiana Jones -elokuvan Kadonneen aarteen metsästäjät alussa sankari varastaa temppelistä patsaan ja ­laukaisee poistuessaan ansan, jolloin valtava pyöreä kivi lähtee vierimään hänen peräänsä. Ohjaaja Steven Spielberg ja tuottaja George Lucas ammensivat vaikutteita Carl Barksin Aku Ankka -tarinoista. Spielberg lainasi patsaan ja ­vierivän kiven tarinasta Sunien ­seitsemän ­kaupunkia (1954/1972), ja Lucas poimi ideoita ­tarinasta Inkojen kulta (1959/1961).

  • Aku ”keksi” metyleenin 20 vuotta ennen tutkijoita
    Vuonna 1963 kaksi arvostettua ­kemistiä julkaisi artikkelin vasta­löydetystä CH- eli metyleenimolekyylistä. Artikkelin alaviitteen mukaan kyseinen molekyyli mainitaan itse asiassa jo Carl Barksin ankka­tarinassa Hullu kemisti (1944/1976). Siinä Aku saa iskun päähänsä auttaessaan veljenpoikiaan kemiallisessa kokeessa ja menettää tajuntansa. Kun hän tokenee, hänestä on tullut (hullu) ­nero, ja hän alkaa kehittää maailman voimakkainta räjähdys­ainetta ”akumiittia”, jonka yksi aines­osa on metyleeni eli CH.

  • Mangasarjakuvan pioneeri otti oppia Carl Barksin tavasta piirtää
    Mangaa pidetään perijapanilaisena taidemuotona, mutta itse ­asiassa maailman ensimmäisen mangasarja­kuvan Astro Boyn (Tetsuwan Atom, 1952) ­piirtäjä Osamu Tezuka oli innokas Aku Ankka -fani, ja hän otti runsaasti vaikutteita Carl Barksin piirrostavasta. Lisäksi ­Tezuka lainasi hahmojensa suuret ­silmät Disneyltä. Hänen kerrotaan näh­neen Bambi-elokuvan peräti 80 kertaa. 

Keksijä oli hyvä häviäjä

Krøyer joutui tunnustamaan tappionsa Aku Ankalle, eikä hän Alankomaiden päätöksen jälkeen saanut menetelmäänsä patentoitua muuallakaan. 

Hän suhtautui kuitenkin tappioonsa tyynesti ja tapetoi kylpyhuoneensa seinät Pöytätennispallot-tarinan suurennoksilla.

Lohtua toi kenties se, että Krøyer sai kuitenkin patentin laivan nosto-­operaa­tiossa käytetylle pumpulle.

Lue lisää

Carl Barks: Pöytätennispallot, 1958. Carl Barks: Inkojen kulta, 1961. Carl Barks: Sunien seitsemän kaupunkia, 1972. Carl Barks: Hullu kemisti, 1976. Der Spiegel: Denken auf Bestellung, 7/1971.

Ehkä sinua kiinnostaa...