Kahden pojan leikki johti kaukoputken syntyyn.

Koska kaukoputki on keksitty?

Kuka keksi kaukoputken ja minä vuonna?

torstai 29. kesäkuuta 2017

Juuri nyt saat omat kiikarit ja 2 numeroa Tieteen Kuvalehti Historiaa vain 9,90 eurolla – katso hyvä tarjous täältä.

Kolme hollantilaista sai saman loistoidean

Kolme hollantilaista keksi kaukoputken toisistaan tietämättä vuonna 1608.

Yksi heistä oli silmälasintekijä Hans Lippershey, joka ennätti ensimmäisenä patentoimaan keksintönsä.

Lippersheyn keksinnön alkuperästä liikkuu monia tarinoita.

Laajimmalle levinneen teorian mukaan hän näki lasten asettavan kaksi linssiä peräkkäin, jolloin kaukainen tuuliviiri näkyi aivan kuin läheltä.

Kolme kertaa suurentavista hollantilaisista kaukoputkista tuli haluttua tavaraa.

30 kertaa suurentava versio kaukoputkesta

Galileo Galilei kopioi keksinnön vuonna 1609 Italiassa ja valmisti 30 kertaa suurentavan kaukoputken, jonka nykyään tunnemme teleskooppina.

Tällä teleskoopilla Galilei teki ensimmäiset merkittävät havainnot Jupiterin kuista ja auringonpilkuista.

Teleskoopin objektiivilasilla oli kuitenkin rajoituksensa. Sillä näki vain neljänneksen kuun pinnasta ja linssissä oli vihertävä heijastus lasin sisältämän raudan vuoksi.

Kaukoputkesta teleskooppiin

Johannes Kepler yritti vuonna 1611 kehittää teleskooppia, joka näyttäisi katseltavan kohteen tarkempana – hän ei kuitenkaan onnistunut ponnistuksissaan.

Keplerin teleskoopista tuli mielenkiintoinen vasta vuonna 1630, kun Christoph Scheiner kehitti sitä edelleen ja löysi oikean tekniikan tarkemman ja paremman näkymän saamiseksi. Teleskoopista tuli hyödyllinen työväline tähtitiede, koska sen avulla oli helpompaa tutkia planeettoja läheltä.

Moderni kaukoputki tarjoaa kristallinkirkkaan näkymän

Kaukoputki on käynyt läpi paljon dramaattisia teknologisia muutoksia, ja sitä ovat aikojen saatossa parannelleet muun muassa Christian Huygens ja Isaac Newton.

Nykyään on saatavilla kaukoputkia ja kiikareita, jotka tarjoavat kristallinkirkkaan näkymän kaikissa sääolosuhteissa.

Saat nyt Tieteen Kuvalehti Historian mukana 8-kertaisesti suurentavat Mitilux-kiikarit, joissa on 40 mm:n objektiivi. Nämä kiikarit sopivat erinomaisesti kesälomalla kiikarointiin.

Tilaa 2 numeroa Tieteen Kuvalehti Historiaa, niin saat Mitilux-kiikarit. Maksat vain 9,90 € mukaan lukien postikulut – ja säästät 109 euroa. 

Ehkä sinua kiinnostaa...