Norjankielinen versio sarjakuvasta Pöytätennispallot vuodelta 1949.

Aku Ankka päihitti tanskalaiskeksijän

Kun tanskalaiskeksijä halusi patentoida uponneiden laivojen nostamiseen liittyvän ideansa, kävi ilmi, että vastaava menetelmä oli jo keksitty – Ankkalinnassa.

maanantai 15. kesäkuuta 2015 teksti Ida Buhl

Keksijä voitti Kuwaitin kaupungin järjestämän kilpailun

Oli vuosi 1964, ja Kuwaitin kaupungin päättäjät olivat epätoivon partaalla: kaupungin satamaan oli uponnut rahtilaiva, jossa oli lastina yli viisituhatta lammasta. Erityisen hankalan tapauksesta teki se, että kaupunki sai juoma­vetensä satamassa olevan puhdistuslaitoksen kautta. Mikäli ­ongelmaa ei ratkaistaisi nopeas­ti, lampaiden ruhot pilaisivat juomaveden.

Kuwaitilaiset pyysivät apua, ja pian erilaisia ideoita alkoi tulvia läheltä ja kaukaa. Voittajaksi nousi tanskalaisen ­keksijän Karl Krøyerin mielikuvituksel­linen idea: hän halusi pumpata uponneen aluksen täyteen kevyitä EPS- eli stryroxkuulia, jotka saisivat sen lopulta nousemaan pintaan kuin korkin konsanaan.

Yksinkertainen ja toimiva menetelmä

Krøyerin nerokas tapa käyttää styroxkuulia teki hänestä kuuluisan etenkin kotimaassaan Tanskassa. Kuwaitin tapauksessa kuulia valmistettiin kaupungin satamassa, missä ne lastattiin laivaan ja pumpattiin putkea pitkin satama-altaan pohjalla lojuvaan hylkyyn.

Pähkähullulta vaikut­tava menetelmä toimi. Uponneeseen alukseen pumpattiin kuudessa viikossa 27 miljoonaa solumuovikuulaa, kunnes se lopulta kohosi pintaan. Tieto Krøyerin Kuwaitissa saavuttamasta menestyksestä levisi nopeasti ympäri maailmaa, ja pian hänen kuuliaan käytettiin nostamaan Grönlannin edustalle uponnut kuunari.

Menetelmä oli Ankkalinnasta tuttu

Krøyer haki menetelmälleen patenttia, ja Britanniassa ja Saksassa se onnistuikin. Alankomaissa hän kuitenkin törmäsi yllättävään ongelmaan. Paikalliset patentti­viranomaiset olivat ilmeisesti sarjakuvien ystäviä, sillä he muistivat nähneensä vastaavan menetelmän aikaisemminkin – nimittäin vuonna 1949 ilmestyneessä Aku Ankka -lehdessä.

Pöytätennispallot-tarinassa (julkaistu suomeksi vuonna 1958) Aku veljenpoikineen nostaa laivan vastaavalla keinolla. ­Ankat ­tosin käyttävät nostamiseen pingispalloja eivätkä solumuovikuulia, mutta viranomaisten mielestä ero oli liian vähäinen, ja Krøyerin hakemus hylättiin. Patentin saamisen ehto on, että patentoitavan ­menetelmän täytyy poiketa oleellisesti muista tunnetuista menetelmistä.

Pöytätennispallot-tarinan piirtäjä oli legendaarinen Carl Barks, jonka kynästä on lähtöisin moni muukin klassinen ankkatarina. Barks on myös luonut ­monia Ankkalinnan keskeisiä asukkaita, kuten Roope Ankan, Hannu Hanhen ja Karhukoplan.


Keksijä oli hyvä häviäjä

Krøyer joutui tunnustamaan tappionsa Aku Ankalle, eikä hän Alankomaiden päätöksen jälkeen saanut menetelmäänsä patentoitua muuallakaan. Hän suhtautui kuitenkin tappioonsa tyynesti ja tapetoi kylpyhuoneensa seinät Pöytätennispallot-tarinan suurennoksilla.

Lohtua toi kenties se, että Krøyer sai kuitenkin patentin laivan nosto-­operaa­tiossa käytetylle pumpulle.

Spielberg ja Lucas saivat vaikutteita Aku Ankasta


Vuonna 1981 ensi-iltansa saaneen Indiana Jones -elokuvan Kadonneen aarteen metsästäjät alussa sankari varastaa temppelistä patsaan ja laukaisee poistuessaan ansan, jolloin valtava pyöreä kivi lähtee vierimään hänen peräänsä.

Ohjaaja Steven Spielberg ja tuottaja George Lucas ammensivat vaikutteita Carl Barksin Aku Ankka -tarinoista. Spielberg lainasi patsaan ja ­vierivän kiven tarinasta Sunien ­seitsemän ­kaupunkia (1954/1972), ja Lucas poimi ideoita ­tarinasta Inkojen kulta (1959/1961).

Aku ”keksi” metyleenin 20 vuotta ennen tutkijoita

Vuonna 1963 kaksi arvostettua ­kemistiä julkaisivat artikkelin vasta­löydetystä CH2- eli metyleenimolekyylistä. Artikkelin alaviitteen mukaan kyseinen molekyyli mainitaan itse asiassa jo Carl Barksin ankkatarinassa Hullu kemisti (1944/1976).

Siinä Aku saa iskun päähänsä auttaessaan veljenpoikiaan kemiallisessa kokeessa ja menettää tajuntansa. Kun hän tokenee, hänestä on tullut (hullu) ­nero, ja hän alkaa kehittää maailman voimakkainta räjähdysainetta ”akumiittia”, jonka yksi aines­osa on ­metyleeni eli CH2.

Ehkä sinua kiinnostaa...