Kirjapainokoneen ansiosta kirjoja ja muita tekstejä voitiin painaa nopeasti suuria määriä.

© Bridgeman & Leemage / Getty Images

7 syytä siihen, että keskiaika ei ollutkaan pimeä

Euroopan keskiajaksi kutsutaan yleensä ajanjaksoa Länsi-Rooman valtakunnan­ romahtamisesta Amerikan löytämiseen eli­ vuosia 476–1492. Keskiaikaa on usein sanottu ”pimeäksi” kaudeksi, ­jolloin kehitys pysähtyi tai otti jopa takapakkia. Todellisuudessa keskiaika oli paljon mainettaan valoisampaa aikaa, ja silloin ­syntyi muun muassa­ ­yliopistolaitos ja monia merkittäviä keksintöjä.

tiistai 5. syyskuuta 2017 teksti Trine Jerichau Roslev

1. Keksinnöt helpottivat elämää

Tekniikka kehittyi keskiajan Euroopassa vauhdilla. 

Yksi ­tärkeimmistä keksinnöistä oli kääntö- eli pyöröaura, jolla maanviljelijät pystyivät kyntä­mään aiempaa suuremman peltoalan lyhyemmässä ajassa. Näin viljasadot kasvoivat ja ruokaa riitti useammille.

Muita merkittäviä keskiajan keksintöjä olivat rukki, mekaaninen kello, vetojuhtien valjaat sekä satulan jalustimet. 

Myös tuuli- ja vesimyllyt kehittyivät aiempaa tehokkaammiksi. Merkittävä edistysaskel oli myös Johann Gutenbergin ­kirjapaino vuodelta 1450.

2. Pellot alkoivat tuottaa paremmin

Maanviljely hyötyi tekniikan kehityksen lisäksi ilmaston lämpenemisestä. Pohjois-Euroopan ilmasto oli pitkään ollut viileä ja ­sateinen, mutta vuosina 950–1250 lämpötila nousi, mikä osaltaan lisäsi ­peltojen tuottoa merkittävästi. 

Kun ruokaa oli tarjolla aiempaa enemmän, ­Euroopan väkiluku alkoi kasvaa, ja ­vuosina 1100–1348 se ­kaksin- ellei jopa kolmin­ker­taistui. 

Pelkästään Englannissa asukasmäärä nousi vuoden 1086 parista miljoonasta arviolta 3,8–7,2 miljoonaan vuoteen 1300 mennessä.

Etkö vielä ole tilaaja? Näin saat lehden

  • Osta lehtipisteestä 9,95 eurolla.
  • Tilaa lehti. Esimerkiksi 3 numeroa hintaan 4,90 euroa.

Pyöröauran keksiminen tehosti maanviljelyä ja lisäsi ruuan tuotantoa.

© Bridgeman & Leemage / Getty Images

3. Kauppa avarsi maailmaa

Vaikka löytöretkien aika alkoi varsinaisesti vasta keskiajan jälkeen, kauppiaat ja uteliaat seikkailijat matkustivat jo keskiajalla eri puolilla Vanhaa maailmaa etsimässä uusia kauppareittejä ja kartoittamassa uusia alueita. 

Kaukoidän maus­teet ja silkit olivat Euroopassa haluttuja ylellisyystuotteita, ja ­niiden varaan syntyi koko tunnetun maailman kattava kauppaverkosto. ­

Esimerkiksi italia­laiset oppivat liikeoikeutta, kirjanpitoa ja pankkitoimintaa arabeilta, jotka olivat näissä asioissa eurooppalaisia edellä. 

4, Arkkitehtuuri antoi valon tulvia

Saint-Denis’n basilikan varhaiset seurakun­ta­laiset luultavasti lumoutuivat ­valosta, jota tulvi kirkkoon sen kuorin kymmenen metrin korkuisista lyijylasi-ikkunoista. 

1100-luvulla ­Pariisin ­lähistölle rakennettu kirkko edusti uutta, goottilaista tyyliä, ja sitä ­pidetäänkin goottilaisen tyylisuunnan ensimmäisenä edustajana. 

Romaani­seen tyyliin kuuluvat pienet ikkunat  ja hämärät salit jäivät historiaan, kun goottilaiset kirkot kurottivat yhä korkeammalle kohti taivasta.

Saint-Denis’n basilika edusti goottilaista tyyliä, joka syrjäytti romaanisen tyylisuunnan. 

© Shutterstock

5. Puhtaus oli keskiajalla arvossaan

Vielä 1400-luvun alussa ihmiset pitivät huolta ­puhtaudestaan. Kädet pestiin päivittäin, ja monet kylpivät kaksikin kertaa kuukaudessa. 

Tilan­ne kuitenkin muuttui 1400-­luvulla, kun kirkko alkoi vastus­taa peseytymistä, jonka se katsoi ­houkuttelevan ihmisiä syntiin. 

6 Oikeusturva parani – ainakin joillakuilla

Englannin kuninkaan ja aateliston vuosia kestänyt valtataistelu kärjistyi vuonna 1215, kun kuningas Juhana Maaton joutui allekirjoittamaan Magna Cartaksi kutsutun säädöskokoelman. 

Se muun ­muassa rajoitti kuninkaan valtaa verottaa ­suuria maanomistajia mielivaltaisesti ja takasi, ettei vapaita miehiä voinut vangita ilman oikeudenkäyntiä. 

Vaikka Magna Carta hyödytti ensisijaisesti vain ­Englannin rikkaita maanomistajia, sitä pidetään ­ ­perustuslakiin verrattavana instituutiona ja yhtenä ­nykyaikaisen oikeusturvan peruskivistä. 

7. Yliopistolaitos syntyi

Maailman ensimmäinen nykyisen kaltainen yliopisto perustettiin ­Italiaan Bolognan kaupunkiin vuonna 1088, ja seuraavina vuosisatoina yliopistoja nousi eri ­puolille Eurooppaa. 

Yhteistä näille uusille opin­ahjoille oli se, että ne olivat opettajien ja opiskelijoiden yhteisiä hankkeita, joiden tavoitteena oli vapautua kaikkea opetusta siihen asti hallinneen katolisen kirkon kontrollista.

Uusien yliopistojen tärkein oppiaine oli yhä teologia, mutta niissä annettiin opetusta myös muun muassa filosofiassa, oikeus­tieteessä ja lääketieteessä. 

Ajan mittaan keskiaikaiset hallit­sijat pystyivät palk­kaa­maan neuvonantajikseen ­oppineita virkamiehiä, jotka eivät olleet sidoksissa kirkkoon ja luostareihin, kuten aiemmin. 

Yliopistot toimivat toki yhä ­kirkon siunauksella, mutta kirkko ei omistanut niitä.

Eurooppalaisten yliopistojen yhteinen kieli oli latina. 

© Chants Royaux

Lue lisää

  • Jeffrey L. Singman: The Middle Ages, Sterling New York, 2013
  • Chris Wickham: Medieval Europe, Yale University Press, 2016

Ehkä sinua kiinnostaa...