Tutkimus

  • Sivu 1 / 2Seuraava
  • Hernando de Soto tuli ensimmäisenä ­eurooppalaisena Mississippijoelle.

    1500-luvun konkista­dorin jäljillä

    08.02.2010.

    Lasihelmilöytö valottaa espanjalaisen Hernando de Soton matkaa.

  • Armoton Antarktis

    His nr. 5/2010 s. 64-71.

    10. marraskuuta 1912 kolme miestä lähti kartoittamaan Etelämantereen itäistä rannikkokaistaletta. Seuraavat 90 päivää
    miehet taistelivat hengestään kylmyyttä, jäärailoja, nälkää ja heikkenevää terveyttä vastaan. Vain yksi heistä selvisi hengissä.

  • Viidakkoutopian nolo loppu

    His nr. 2/2010 s. 58-59.

    Autotehtailija Henry Ford halusi halpaa kumia autojensa renkaisiin. Siksi hän perusti Amazonin sademetsään Fordlandian plantaasin ja kaupungin, pienois-version Yhdysvalloista, missä juopottelu oli kiellettyä ja rivitanssi pakollista kaikille. Eriskummallinen kokeilu kaatui lopulta omaan mahdottomuuteensa.

  • Päämääränä Pohjoisnapa

    His nr. 18/2009 s. 44-49.

    Ilmalaiva Norge lähti Huippuvuorten saariryhmältä kylmänä maaliskuun aamuna vuonna 1926 kyydissään naparetkeilijä Amundsenin ja insinööri Nobilen johtama eripurainen retkikunta. Hauraalla ilmalaivalla oli edessään 3 500 kilometrin matka pohjoisnavan jäämassojen yli Pohjois-Amerikkaan. Yritys oli ensimmäinen ja jäi lajissaan viimeiseksi.

  • Portugali nousi merivallaksi

    His nr. 3/2010 s. 38-49.

    Vuonna 1419 Portugalin prinssi Henrik perusti merenkulkukoulun Sagresiin Euroopan lounaisnurkkaan. Seuraavien sadan vuoden aikana koulusta lähetettiin maailmalle joukko aikansa etevimpiä tutkimusmatkailijoita. Pätevät ja rohkeat miehet valloittivat maailman meriä ja loivat perustaa maailmanlaajuiselle siirtomaavallalle.

  • Vitus Bering löysi Alaskan

    His nr. 1/2010 s. 64-71.

    Vuonna 1741 tanskalaissyntyinen löytöretkeilijä Vitus Bering lähti uransa haastavimmalle matkalle kartoittamaan Pohjois-Amerikan länsirannikkoa ja valmistelemaan Venäjän valtakunnan laajenemista. Myrsky, keripukki ja kelvottomat upseerit tekivät matkasta painajaisen.

  • Kolumbus puhui katalaania

    His nr. 2/2010 s. 05.

  • Vankileiriltä kansan suosioon

    His nr. 12/2009 s. 64-71.

    25-vuotias rintamakirjeenvaihtaja Winston Churchill joutui toisessa buurisodassa Etelä-Afrikassa buurien vangiksi. Tuleva pääministeri pakeni vankileiriltä ainoina eväinään muutama suklaalevy ja pari keksiä. Edessä oli 500 kilometrin mittainen pakomatka halki vihollisen maiden.

  • orjakauppa

    His nr. 6/2009 s. 52-59.

    Orjat tuotiin
    viidakosta
    Afrikan länsirannikko oli
    orjakaupan keskus. Paikalliset
    päälliköt kaappasivat alku-
    asukkaita ja kuljettivat heidät
    rannikon orjalinnakkeisiin.

  • Maamies mittaili maailmaa

    His nr. 9/2009 s. 28-37.

    Maatyöläisen pojasta James Cookista ei syntyperänsä perusteella olisi pitänyt tulla menestyvää laivastoupseeria, mutta toisin kävi. Hänen kykynsä tutkijana ja merenkulkijana tekivät hänestä yhden historian suurimmista tutkimusmatkailijoista.

  • Goottien vaellus

    His nr. 4/2009 s. 52-57.

    700 vuoden ajan gootit vaelsivat välillä tuhoakin kylväen läpi Euroopan uutta kotimaata etsiessään. Matkallaan he löivät niin Rooman voittamattomana
    pidettyjä legioonia kuin hunnikuningas Attilan maineikkaita ratsumiehiä.
    Kun he lopulta löysivät paikan, johon asettu, heitä oli vastassa uusi
    ja aiempia vahvempi vihollinen: muslimien valloitusarmeija.

  • Pako maailman katolta

    His nr. 5/2009 s. 64-71.

    Vuonna 1959 Tiibetin pääkaupungissa Lhasassa puhkesi levottomuuksia
    ja mielenosoituksia kiinalaisia miehitysjoukkoja vastaan. Maan poliittinen ja henkinen johtaja dalai-lama oli hengenvaarassa. Eräänä jäätävän kylmänä yönä hän lähti palatsistaan 15 päivää kestäneelle vaellukselle Himalajan
    vuoriston halki kohti Intiaa ja vapautta maanpaossa.

  • Ikivanha Amerikan ­kartta onkin aito

    His nr. 16/2009 s. 05.

    Tanskalainen asiantuntija väittää, että kiistelty vanha Vinlandin kartta on aito. Niin
    ollen eurooppalaiset olisivat tienneet Amerikasta jo yli 50 vuotta ennen Kolumbusta.

  • Ahtojäiden armoilla

    His nr. 3/2009 s. 44-51.

    Norjalainen Fridtjof Nansen sai hurjan ajatuksen: hän antaisi aluksensa Framin juuttua jäihin Jäämerellä ja merivirtojen kuljettaa itsensä pohjoisnavalle. Virta vei hänet kuitenkin poispäin määränpäästä, jolloin Nansen päätti yrittää navalle koiravaljakolla. Jo vaivalloiselle retkelle lähtiessään hän tiesi, ettei pystyisi enää löytämään takaisin Framille, vaikka haluaisi.

  • Vankila pako!

    His nr. 3/2009 s. 30-37.

    Haitari, kynänteroitin, hamsterihäkki ja väärennetty käyntikortti – kekseliäisyydellä
    ei ole ollut rajoja vankien pakosuunnitelmissa. Historian maineikkaimmat karkurit ovat pitäneet pilkkanaan lukuisia vahvasti aseistettuja ja pakovarmoina pidettyjä vankiloita.

  • Sivu 1 / 2Seuraava

Tilaa uutiskirje

Tilaa Historian uutiskirje

Uusin numero

Uusi lehti: Lue 20-sivuinen teema-artikkeli Napoleon Bonapartesta. Tutustu myös keskiajan ammatteihin - ja keinoihin, joilla Arkhimedes vastusti roomalaisia.

Gallup

Mistä aiheesta haluaisit lukea Historian teema-artikkelin?


Testaa tietosi - Taudit ja vaivat

Mikä ruton piinaama kaupunki?  Ruttoon kuolleet haudattiin joukkohautoihin muun muassa Holy Well Mountiin.

Testit: Mitä tiedät taudeista ja vaivoista? Tee testi!

Voita dvd-paketti

Testit: Testaa tietosi historiasta ja osallistu kilpailuun, jonka palkintona on toisesta maailmansodasta kertova kolmen dvd:n paketti.