Saksan keisari auttoi Leninin valtaan

Lokakuun vallankumous ja keisarinvallan päättyminen laskettiin Neuvostoliitossa Leninin ja bolševikkien ansioksi. Koko kumous olisi kuitenkin saattanut jäädä toteutumatta ilman Saksan keisarikunnan taloudellista tukea.

Lenin ja Vilhelm II – arkkivihollisilla oli yhteinen tavoite

Keisarillisen Saksan tuki vallankumousjohtajalle saattaa kuulostaa epäuskottavalta, koska Leninin ja bolševikkien aate vastusti perinnöllistä valtaa ja syntyperään perustuvia etu­oikeuksia, joita keisarinvalta edusti puhtaimmillaan. Saksan keisaria Vilhelm II:ta ­ja Venäjän keisaria Nikolai II:ta yhdisti sukulaisuus, mutta Leninillä ja Saksan keisarilla oli yhteinen tavoite: molemmat halusivat syöstä Venäjän keisarin vallasta. ­Lenin halusi raivata Venäjän keisarin sosialistisen tasavallan tieltä, ja Vilhelm puolestaan havitteli liittävänsä Venäjän raja-alueita Saksaan.

Leninin ja keisarin suunnitelma onnistui

Venäjän vallankumous ei ollut yksinomaan karismaattisen Leninin ansiota. Hän ja hänen johtamansa bolševikit saivat vuosina 1915–1918 yli 26 miljoonan markan edestä taloudellista ja aineellista tukea Saksasta. Summa vastaisi nykyrahassa lähes seitsemääkymmentä miljoonaa euroa. Saksan bolševikeille antamasta tuesta on pitävät todisteet Britannian, Sveitsin ja Ruotsin tiedusteluorganisaa­tioiden, Preussin poliisin, Saksan ulkoministe­riön ja Venäjän arkistoissa. Ilman Saksan toimittamia räjähdysaineita, kuljetuskalustoa ja taloudellista tukea lokakuun vallankumous olisi monien asiantuntijoiden mukaan voinut jäädä toteutumatta.

Tilaajana voi ladata koko HISTORIAn numeron 17/2013 artikkelin siitä, miten bolševikit pääsivät nousemaan valtaan saksalaisten taloudellisella tuella.

Etkö ole vielä tilaaja?
Tilaa lehti, niin saat käyttöösi historianet.fi-sivuston koko sisällön

Ehkä sinua kiinnostaa...