Hipit heittivät romukoppaan pitkät kihlaukset ja seksuaalisen pidättyvyyden.

© Wally McNamee/Contributor/Getty Images

6 syytä nuorison kapinaan

Nuoriso eri puolilla maailmaa lähti 1960-luvun lopulla kaduille peräänkuuluttamaan mittavia ­yhteiskunnallisia ­muutoksia. He vaativat Vietnamin sodan lopettamista, ydin­aseiden kieltämistä, perinteisten sukupuoliroolien ­kumoamista, lisää sananvaltaa yhteiskunnallisissa asioissa ja ­demokraattisen päätöksen­teon ulottamista koskemaan kaikkia yhteis­kunnan osa-alueita. Maailmanlaajuiseen nuorison ­kapinaan osallistui niin rauhan­aatetta kannattavia hippejä kuin poliittisia aktivistejakin, ja se ­ravisteli silloisen yhteiskunnan rakenteita perin pohjin.

maanantai 11. joulukuuta 2017 teksti Benjamin Christensen

1. Ydinaseiden pelko yhdisti nuorison

Lännen ja Neuvostoliiton väliset suhteet olivat kiristyneet 1960-luvulla äärimmilleen. 

Vastapuolta mustamaalaava propaganda täytti tiedotusvälineet, ja ydin­aseiden kilpavarustelu kävi kiivaana rauta­esiripun molemmin puolin. 

Pelko ydinsodan syttymisestä oli länsimaissa niin suuri, että miljoonat nuoret lähtivät kaduille ­osoittamaan mieltään ydinaseita ja kilpavarustelua vastaan.

Haluatko saada ensimmäisenä uutisia historian maailmasta?

Tilaa uutiskirjeemme täältä.

Yhdysvaltojen lippu (vas.) ja Neuvostoliiton lippu (oik.). 

© Shutterstock

2. Protestihenki alkoi USA:sta

Yhdysvaltojen kansalais­oikeusliike oli vuodesta 1955 vaatinut yhtäläisiä kansalaisoikeuksia maan mustille asukkaille. 

Liikkeen ­ työ antoi kipinän yleiselle ­protestihengelle ”järjestelmää” vastaan ja antoi kokonaiselle suku­polvelle esimerkin ­poliittisesta aktivismista. 

Kun kansalaisoikeustaistelija Martin ­Luther King Jr. murhattiin huhtikuussa 1968, poliittinen aktivismi levisi kansalaisoikeutaistelijoiden piiristä nuorisoliikkeeseen. 

3. Opiskelijat vaativat sananvaltaa

Yliopisto-opiskelijoiden määrä oli kasvanut rajusti 1950-luvulta lähtien. 

Seurauksena oli pula opetushenkilökunnasta, riittävän suurista opetustiloista sekä opiskelija-asunnoista. 

Lisäksi monet opiskelijat pitivät yliopistolaitosta vanhanaikaisena ja epädemokraattisena ja nousivat kapinaan ”professorien ylivaltaa” vastaan. 

Opiskelijaliike laajeni, kunnes siihen kuului opiskelijoita 2  000 yli­opistosta eri puolilta maailmaa.

4. Vietnamin sota herätti raivoa

Vietnamin sota oli vuonna 1968 kestänyt jo yli kuusi vuotta, ja se herätti yhä enemmän vastus­tusta. 

Yhdysvalloissa vapaaehtoisesti värväy­tyneiden määrä romahti, ja asevelvollisia piti alkaa ­valita arvalla. 

Euroopassakin sotaa vastustettiin kiivaasti, ja Berliinissä järjestettyyn Vietnamin sodan vastaiseen kongressiin osallistui tuhansia.

Poliittista kantaa osoittavista rintamerkeistä tuli suosittuja. 

© Stuart Lutz/Dado/Contributor/Getty Images

5. Ympäristötietoisuus heräsi

Ydinaseiden vastustus laajeni koskemaan myös ydinvoimaa, ja uuden teknologian vaarat saivat ihmiset tietoisiksi maapallon haavoittuvuudesta. 

Kun ihmisten ympäristötietoisuus lisääntyi, eri puolille ­maailmaa syntyi lukemattomia ­luonnonsuojelujärjes­töjä. 

Ympäristöaate yhdisti eri sukupolvet, ja siihen liittyvät kysymykset nousivat esiin jopa Neuvostoliitossa. 

Ympä­ristöstä tuli yksi itäblokin maiden demokratialiikkeen kukivistä, sillä vaikka yhteiskuntajärjestelmää ei ­saanut ­arvos­tella, luonnonsuojelusta sai keskustella.

6. ”Rakkauden kesä” päästi vietit valloilleen

”Minulla on uusi harrastus: luen yhä uudelleen Lady Chatterleyä”, julisti 1960-luvun humoristinen protestilaulaja Tom Lehrer viitaten D. H. Lawrencen eroottiseen – ja siksi aikoinaan kiellettyyn – romaaniin Lady Chatterleyn rakastaja

Romaanin eroottisuus herätti 1960-luvulla pahennusta niin Yhdys­valloissa kuin Euroopassakin, ja sitä lukivat etenkin nuoret, joille oli kunnia-asia olla seksuaalisesti vapautuneempia kuin vanhem­pansa.

Seksuaalinen vapautuminen huipentui San ­Franciscossa ­vuoden 1967 kesällä, johon alettiin viitata nimellä ”Summer of Love”. 

Hipit laajensivat tajuntaansa huumeilla ja nauttivat ­musiikista ja vapaasta ­rakkaudesta. He haastoivat perinteiset ­arvot tavalla, joka ­muutti ihmisten asenteita pysyvästi. 

Lue lisää

Barry Miles: Hippie, Sterling, 2005.  Micah L. Issit: Hippies: a guide to an American subculture, ABC-CLIO, 2009.

Ehkä sinua kiinnostaa...