Vallankumoukset
- Sivu 1 / 2Seuraava
-
Pohjois-Italian kauhu
His nr. 9/2010 s. 51-55.
Vuonna 1361 englantilainen palkkasoturi John Hawkwood saapui joukkoineen Italiaan, missä he pitivät
alueen rikkaita kaupunkivaltioita pelon vallassa 33 vuoden ajan. -
Ludvig XVI:n pakoyritys
His nr. 7/2010 s. 22-25.
Ranskan kuningas oli istunut kotiarestissa Pariisissa kansan vankina kaksi vuotta, kun hän päätti
paeta kaupungista ja palauttaa valtansa. Ludvigin paon järjesti ruotsalainen kreivi, jonka uskottiin
olleen kuningatar Marie Antoinetten rakastaja. -
Giljotiinin odotushuoneessa
His nr. 17/2008 s. 74.
Conciergerien palatsi Pariisissa oli vallankumouksen aikaan Ranskan pelätyin vankila, jossa tuhannet vangit joutuivat virumaan odottaen kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa. Yksi heistä oli syrjäytetty kuningatar Marie Antoinette.
-
sissit kukistivat diktaattorin
His nr. 18/2008 s. 14-21.
Kapinajohtaja Fidel Castro halusi kukistaa Kuuban vihatun diktaattorin, Fulgencio Batistan. 20 kapinallisen joukko kasvoi pian tuhansiksi, ja Batistan oli myönnettävä, että hänen aikansa presidenttinä oli ohi. HISTORIA kävi Kuubassa tapaamassa ihmisiä, jotka kokivat tapahtumat omakohtaisesti.
-
Meksikon sankari vastaan USA
His nr. 7/2008 s. 60-63.
500 meksikolaista hyökkäsi Pancho Villan johdolla varoittamatta amerikkalaisen linnoituksen kimppuun. Yhdysvallat lähetti 10 000 sotilasta Meksikoon kapinallista vangitsemaan – mutta turhaan.
-
Terrorin isä
His nr. 7/2008 s. 44-51.
Maximilien Robespierre nousi Ranskan vallankumouksen sankariksi ja johtohahmoksi. Hänen toteuttamansa uudistukset synnyttivät kuitenkin hirmuhallinnon, jonka viisivuotisena valtakautena mestattiin tuhansia ihmisiä. 6. toukokuuta Robespierren syntymästä tulee kuluneeksi 250 vuotta.
-
Kiinan häpeän vuodet
His nr. 6/2008 s. 14-21.
1960-luvulla Kiinan suuri ruorimies Mao Zedong huomasi menettävänsä otteensa kansasta. Hän näki kaikkialla kilpailijoita ja ”porvarillista roskaväkeä”. Päästäkseen eroon ei-toivotusta aineksesta hän käynnisti historian suurimman puhdistuksen. Kiinan kulttuurivallankumous johti raakoihin murhiin, silmittömään väkivaltaan ja maanlaajuiseen nälänhätään.
-
Etelävaltioiden kohtalon hetket Gettysburg
His nr. 3/2010 s. 64-71.
Yhdysvaltojen sisällissodan merkittävin taistelu käytiin kolmena heinäkuun päivänä vuonna 1863. Itsenäiseksi julistautuneet etelävaltiot halusivat murskata pohjoisvaltioiden joukot kertaheitolla. Konfederaatio käynnisti urhean hyökkäyksen, mutta kanuunoiden ammukset loppuivat juuri ratkaisevalla hetkellä.
Diktaattorin viime hetket
His nr. 18/2009 s. 64-71.
Romanian vihatun diktaattorin Nicolae Ceaus¸escun aika alkoi käydä vähiin, kun kansalaiset tunkeutuivat presidentin palatsiin joulukuussa 1989. Ceaus¸escu pakeni palatsista vaimonsa kanssa helikopterilla, mutta pakomatka jäi lyhyeksi. Ceaus¸escut ammuttiin joulupäivänä pikaisen näytösoikeudenkäynnin jälkeen.
-
Baijerin neuvostotasavalta
His nr. 1/2010 s. 50-51.
Huhtikuussa 1919 saksalaiskommunistit kaappasivat vallan Baijerissa, perustivat neuvostotasavallan, takavarikoivat porvariston omaisuutta ja aseistivat kaartin.
-
Bloody Sunday
His nr. 3/2009 s. 64-71.
Pohjoisirlantilaisessa Derryn kaupungissa järjestetty rauhallinen mielenosoitus muuttui verilöylyksi, kun brittijoukot uskoivat marssin olevan yritys peitellä IRA:n terrori-iskua.
Kun laukaukset viimein vaikenivat, ammuskelussa oli kuollut 13 viatonta siviiliä. - Sivu 1 / 2Seuraava
- Luetuimmat
- Uusimmat
- Suositellut
Historian parhaat jutut
Historian 5-vuotisen taipaleen kunniaksi olemme keränneet parhaat jutut juhlanumeroon.
Gallup
Testaa tietosi - Latinalainen Amerikka
Testit: Testaa tietosi vastaamalla 16 tiukkaan kysymykseen – ehkäpä opit jotain uutta...
