Yhdysvaltalaissotilaat harjoittelivat juoksuhautojen rakentamista, ennen kuin heidät lähetettiin rintamalle.

© Library of Congress

Miksi juoksuhaudat mutkittelivat?

Miksi ensimmäisen maailmansodan juoksuhaudat eivät ­koskaan olleet suoria?

tiistai 24. toukokuuta 2016

Sotaa käyvät maat olivat 1800-luvulta lähtien kaivaneet rintamalle mutkittelevia juoksuhautoja, sillä mutkaiset kaivannot paransivat sotilaiden mahdollisuuksia säilyä hengissä. 

Sotilaiden turvaksi

Jos juoksuhautaan osui vihollisen kranaatti, sen sirpaleet eivät levinneet satojen metrien päähän vaan haavoittivat vain rajatulla alueella olevia sotilaita tai upposivat kaivannon seiniin.

Jos vihollinen onnistui ­rynnäköimään ei-kenenkään maan yli ja hyökkäämään juoksuhautaan, ­mutkat antoivat suojaa puolustajille, jotka saattoivat paeta lähimmän kulman taakse ja siten välttää tulemasta ammutuksi.

Näin juoksuhaudat toimivat: 

  • Kun konekiväärit sijoitettiin oikein, hyökkääjät pystyttiin vangitsemaan tappavaan ristituleen.
  • Juoksuhautojen seinät tuettiin hiekkasäkeillä tai puupalkeilla, jotta ne eivät sortuisi sateella tai tykkitulituksessa. 
  • Juoksuhaudan jyrkkien mutkien ansiosta sotilaat pääsivät nopeasti suojaan tulitukselta. 
  • Etumaisen juoksuhaudan piti olla vähintään neljän metrin syvyinen, jotta sotilaiden päät eivät yltäneet maan pinnalle.

Ehkä sinua kiinnostaa...