Huhtikuussa 1915 turkkilaissotilaat pidättivät suurimman osan ottomaanien valtakunnan armenialaisista. Kuvan on ottanut salaa saksalainen, joka oleskeli Elazigin kaupungissa pidätysten aikana.

Kansanmurha: Armenialaisia menehtyi 1,5 miljoonaa

Vuonna 1915 ottomaanien valtakunta oli vaarassa hajota. Hallitus ponnisteli epätoivoisesti pitääkseen koossa ennen niin mahtavan valtakunnan rippeet ja päätyi julmaan keinoon: armenialaiset oli hävitettävä.

perjantai 24. huhtikuuta 2015 teksti Toimitus

Armenialaisten kansanmurha käynnistyi

Myöhään sunnuntai-iltana 24. huhtikuuta 1915 ensimmäiset noin 600 armenialaista pappia, lääkäriä, toimittajaa, lakimiestä ja poliitikkoa pidätettiin Istanbulissa. Muutamia päiviä myöhemmin lähes kaikki hirtettiin, ja kun armenialainen älymystö ja mielipidejohtajat olivat näin poissa pelistä, ottomaaniviranomaiset pystyivät aloittamaan varsinaisen tehtävän: kaikkien armenialaisten hävittämisen.

Sisäministeri antoi ohjeet kansanmurhasta

Kristityt armenialaiset olivat 1800-luvulta saakka olleet piikkinä ottomaanisulttaanien lihassa, koska he vaativat suurempaa itsemääräämisoikeutta. Kun ensimmäinen maailmansota puhkesi vuonna 1914, ottomaanit kiinnittivät huomionsa armenialaisiin, joita he pitivät valtakunnan yhtenäisyyttä rikkovana niin sanottuna viidentenä kolonnana. Sisäministeri Mehmed Talat antoi kirjallisen ohjeen, jonka mukaan valtakunnan kaikki armenialaiset oli pidätettävä ja joko teloitettava heti tai lähetettävä kuolemanmarssille erämaahan.

Vastuussa olevat pakenivat ulkomaille

Seuraavien vuosien aikana kuoli jopa 1,5 miljoonaa armenialaista. Lukemattomat länsimaiset silminnäkijät kuvailivat joukkomurhia, ja muun muassa New York Times -lehti julkaisi vuonna 1915 peräti 145 artikkelia kansanmurhasta. Silti yksikään läntinen hallitus ei puuttunut asiaan, vaan kaikki vain protestoivat ponnettomasti. Kun ensimmäinen maailmansota päättyi vuonna 1918, voittajavaltioiden johtajat lupasivat rangaista kansanmurhaan syyllistyneitä. Sen taustavaikuttajat kuitenkin pakenivat ulkomaille, eikä langetetuilla tuomioilla ollut mitään käytännön merkitystä.

Turkki ei halua tunnustaa armenialaisten kansanmurhaa

Kansanmurha on yhä edelleen kipeä asia. Vaikka sulttaani Mehmed VI myönsi tapahtuneen sodan jälkeen, uusi Turkin tasavalta perui tämän puheita 1920-luvulla, eikä nyky-Turkki tunnusta kansanmurhaa. Virallisen kannan mukaan armenialaisten kuolemat eivät johtuneet järjestelmällisestä kansanmurhasta vaan vainajat ovat sodan julmuuden uhreja. Uhrien määräksi turkkilaiset arvioivat "vain" 300 000-400 000.

Lue lisää kansanmurha-artikkelista

Tänä vuonna armenialaiset eri puolilla maailmaa muistelevat kansanmurhaa, joka alkoi 100 vuotta sitten vuonna 1915, ja asia on jälleen herättänyt kiivasta keskustelua Armenian ja Turkin välillä.
Jos haluat tietää enemmän armenialaisten kansanmurhan taustoista, voit ladata ilmaiseksi artikkelin vuoden 2015 traagisista tapahtumista. Artikkeli on julkaistu HISTORIAn numerossa 7/2015.
Hyviä lukuhetkiä!

Ehkä sinua kiinnostaa...