Zulusoturit peittosivat Britannian joukot

Vuonna 1879 brittisotilaat marssivat voitonvarmoina kohti zulujen pääkaupunkia Ondinia. Marssi päättyi katastrofiin.

Zuluilla oli aseinaan lähinnä vain keihäitä ja kilpiä. Siitä huolimatta he onnistuivat aiheuttamaan briteille merkittäviä tappioita.

10.05.2010

Kun britit aloittivat sodan zuluja vastaan, he olivat vakuuttuneita siitä, että he voittaisivat käden käänteessä. nykyaikaisilla aseillaan 4 700 brittisotilasta lähti 11. tammikuuta 1879 marssimaan kohti zulujen pääkaupunkia Ondinia ”hoitamaan asiaa”.

Kun miehet kymmenen päivän marssin jälkeen saapuivat Isandlwanakukkulalle keskelle zulujen valtakuntaa, lordi Chelmsford päätti pystyttää leirin. Aamulla 22. tammikuuta Chelmsford komensi pääjoukkonsa jatkamaan marssia. Vaikka Chelmsfordia oli varoitettu, että zulut olivat ilmeisesti matkalla kohti lähes autioksi jäänyttä leiriä, hän kieltäytyi lähettämästä leiriin vahvistuksia.

Muutaman tunnin kuluttua noin 20 000 zulua hyökkäsi leiriin ja tappoi 1 360 brittisotilasta. Kuusi kokonaista komppaniaa tuhoutui, ja vain 405 brittisotilasta selvisi hengissä hyökkäyksestä.

Uutiset keihäin varustautuneen ”villilauman” saavuttamasta voitosta otettiin vastaan kauhulla ja epäuskolla niin muualla Afrikassa kuin Euroopassakin.

Mohandas Gandhi, joka johti Intian itsenäistymistä, asui aiemmin Etelä-Afrikassa. Zulusodan aikana hän toimi paarienkantajana, ja buurisodassa hän ajoi ambulanssia.