20 000 lasta kuoli brittien keskitysleireillä
Vastauksena buurien sissisotaan britit alkoivat harjoittaa poltetun maan taktiikkaa ja sulkea siviilejä keskitysleireihin.
Anglo-boer war museum
Britit polttivat buurien taloja ja teurastivat näiden kotieläimiä, jotta siviilit eivät voisi auttaa sissejä.
”Brittien ja buurien välille nousee muuri lasten ruumiista.” Näin kovin sanoin tuomitsi Britannian myöhempi pääministeri David Lloyd George brittien buurisodan kuluessa perustamat buurien keskitysleirit.
Teltta- ja hökkelileirien tarkoitus oli estää buurinaisia ja -lapsia auttamasta sissejä. Kaikki 45 leiriä olivat ääriään myöten täynnä, eikä niissä ollut lainkaan hygieniajärjestelyjä.
Sodan viimeisen vuoden aikana yli 100 000 naista ja lasta eli suljettuna leireihin. Britit eivät piitanneet leirien epäinhimillisistä oloista, joten sairaudet, kuten tuhkarokko, tulirokko ja lavantauti, riehuivat leireissä tappaen tuhansia. Kauhistuttavat olosuhteet koituivat varsinkin lasten kohtaloksi; historioitsijat ovat arvioineet, että leireillä kuoli noin 20 000 alle 16-vuotiasta. Naisia leireillä kuoli noin 6 000, joten kuolleiden yhteismäärä vastasi noin kymmenesosaa Transvaalin ja Oranjen vapaavaltion buuritasavaltojen kokonaisväestöstä.
Brittien keskitysleireillä kuoli tautien ja nälän seurauksena tuhansia alle 16-vuotiaita.
”Ihmisiä kuoli kuin rottia. Telttarivistöjen välissä kulki vaunuja kuljettamassa ruumiita, ja joka päivä oli hautajaisia”, muisteli Hester Uys, joka suljettiin 8-vuotiaana Bloemfonteinin leiriin Oranjen vapaavaltiossa.
Kun kertomukset leirien kauhistuttavista olosuhteista tulivat julki, ne herättivät pahennusta Britanniassa ja brittiarmeijan oli pakko parantaa buurivankien elinolosuhteita. Britit olivat sulkeneet leireihin myös noin 100 000 mustaa sotavankia, mutta näiden vankien kohtalo ei kuitenkaan kiinnostanut juuri ketään, vaikka kuolleisuus oli vähintään yhtä suurta kuin buurileireissä.
Bloemfontein oli yksi brittien suurimmista leireistä, jonne suljettiin noin 8 000 ihmistä.
Sir Conan Doyle kirjoitti 1800-luvun lopulla klassikoiksi nousseet tarinat salapoliisi Sherlock Holmesista, mutta arvonimen sir hän sai vasta toisen buurisodan aikana kirjoittamastaan pamfletista. Siinä hän puolusti tulenpalavasti sotatoimia sekä brittien perustamia keskitysleirejä, joita Conan Doyle kutsui ”humanitäärisiksi laitoksiksi”.
- Luetuimmat
- Uusimmat
Uusi lehti: Arabian Lawrence
Uusi lehti: HISTORIAN vuoden kymmenes lehti tarjoaa tarinan Arabian Lawrencesta. Lisäksi kerrotaan, miten Mona Lisa varastettiin Louvresta, ja pohditaan neandertalinihmisen arvoitusta.
Tilaa Historia ja valitse lahja
Tilaa nyt: Kun tilaat HISTORIAN, saat 6 numeroa, valitsemasi lahjan + taskulampun. Vain 28,90!
2 Historia-lehteä + nanotakki: Vain 5,90
Tilaus: Pysy lämpimänä ja viisastu. Voit säästää 80,60 euroa.
Mitä plussa tarkoittaa?
Historia: Historian sivustossa kultainen plussa on arvokkaan sisällön merkki.
