Menolippu helvettiin

Saksan sodanjohto arvioi, että Stalin­gradissa oli 6. armeijan antautuessa lähes 200 000 saksalaissotilasta. Puna-armeijan mukaan sotavankien lukumäärä oli 95 000. Ero voi johtua siitä, että Neuvostoliitto rekisteröi vankien määrän vasta kokoamisleireillä 50 kilometriä Stalin­gradista itään, ja jo matka sinne lienee vaatinut tuhansien sotilaiden hengen. Myös taudit verottivat ankarasti nääntyneitä sotilaita, joten on aivan mahdollista, että lähes 100 000 saksalaista menehtyi tuolla ensimmäisellä marssilla.

Kokoontumisleireiltä matka jatkui 5 000 kilometrin päähän Siperiaan.

Siellä saksalaiset majoitettiin Neuvostoliiton valtaville pakkotyöleireille.

Kun Stalin kuoli vuonna 1953, Saksan liittokansleri Konrad Adenauer aloitti neuvostojohdon kanssa neuvottelut sotavankien luovutuksista. Vuonna 1955 Neuvostoliitto vapautti saksalaiset sotavangit, ja niin kymmenen vuoden vankeuden jälkeen vielä elossa olevat 5 000 saksalaista pääsivät palaamaan kotimaahansa.

Muut olivat kuolleet nälkään, kylmyyteen ja epäinhimilliseen pakkotyöhön.