1. maailmansota

Sotasankari olikin surkea johtaja

Brittiläinen sotahistorioitsija väittää uudessa kirjassaan, että brittiarmeijan komentajana ensimmäisessä maailmansodassa toiminut Douglas Haig oli lähellä luovuttaa voiton saksalaisille.

Lue lisää
Suuri pamaus

His nr. 5/2010 s. 14-19.

Saksalaiset olivat pitäneet asemansa Flanderissa Messinesin harjanteella sodan alusta vuodesta 1914 alkaen. Kesäkuussa 1917 britit tarjosivat saksalaisille yllätyksen, jota he olivat valmistelleet vuoden: historian siihen asti suurin ihmisen toteuttama räjähdys.

Lue lisää
Laivanhylky kertoo katastrofin vaiheista

10.11.2011.

Hylystä nostetut laitteet voivat paljastaa yksityiskohtia ensimmäisen maailmansodan aikana upotetun matkustajalaiva Lusitanian viime hetkistä.

Lue lisää
Britit yrittivät murhata Leninin

06.07.2011.

Hiljattain julkistettu asiakirja paljastaa Britannian yrittäneen murhauttaa V. I. Leninin pian Venäjän vallankumouksen jälkeen vuonna 1917.

Lue lisää
Syvyyksien sotavoimat

His nr. 8/2011 s. 22-27.

Sukellusveneitä alettiin ensimmäisessä maailmansodassa käyttää laajassa mittakaavassa. Saksan sodanjohto suhtautui uuteen aseeseen aluksi epäillen, mutta asenne muuttui, kun sukellusveneet alkoivat tehokkaasti tuhota ympärysvaltojen aluksia.

Lue lisää
Ensimmäinen panssarivaunu kärsi lastentaudeista

His nr. 7/2011 s. 46-49.

Valtavat miestappiot ja juoksuhautoihin jähmettynyt asemasota pakottivat etsimään uusia keinoja ensimmäisessä maailmansodassa. Brittien ratkaisu
oli panssaroitu ajoneuvo. Mark 1 saattoi kuitenkin olla lähes yhtä vaarallinen miehistölleen kuin vihollisillekin.

Lue lisää
Video: Gallipoli

22.12.2010.

Ensimmäisessä maailmansodassa liittoutuneet hyökkäsivät Gallipoliin odottaen nopeaa voittoa turkkilaisista. Niin ei käynyt. Tämä filmipätkä esittelee taistelun taustoja.

Lue lisää
Taistelun jälkiä merenpohjassa

04.11.2010.

Australialaiset arkeologit ovat löytäneet Gallipolin niemen edustalta varsinaisen merenalaisen taistelukentän.

Lue lisää
Suurvaltapeliä

His nr. 16/2008 s. 08-09.

Eurooppa oli jatkuvien kiistojen näyttämö. Vanhat imperiumit pitivät kynsin hampain kiinni asemastaan, uudet suurvallat taas tavoittelivat lisää valtaa. Suurvaltojen toiveet, varustelukilpailu, poliittinen rauhattomuus ja valtioiden väliset liittoumat olivat ajaneet Euroopan räjähdyspisteeseen. Arkkiherttua Frans Ferdinandin murha vuonna 1914 oli kipinä, joka viimein sytytti sodan.

Lue lisää
Kaksi laukausta sytytti sodan

His nr. 16/2008 s. 04-06.

Sairaalloinen serbiopiskelija Gavrilo Princip haaveili sankariteoista maansa hyväksi. 28. kesäkuuta 1914 hän suuntasi revolverinsa kohti Itävalta-Unkarin kruununperillistä Frans Ferdinandia. Isku laukaisi poliittisen ketjureaktion ja syöksi maailman siihenastisen historian tuhoisimpaan sotaan.

Lue lisää
158 maata osallistui sotaan

His nr. 16/2008 s. 24-27.

Varsinainen sotanäyttämö oli Euroopassa, mutta suurvaltojen verinen valtataistelu ulottui miltei kaikkialle maailmaan. Sotilaat matkasivat maapallon toiselle puolelle sotimaan, siirtomaissa taisteltiin eikä yksikään maailman meri ollut turvallinen purjehtia.

Lue lisää
Pystysuora rintama

His nr. 13/2007 s. 22-27.

Italian sodanjohto julisti vuonna 1915 sodan Itävalta-Unkarille odottaen helppoa voittoa. Vaikea vuoristomaasto ja uudet puolustusaseet käänsivät tilanteen kuitenkin itävaltalaisten eduksi. Parissa vuodessa Italia oli menettänyt miljoona miestä ja osan Pohjois-Italiaa.

Lue lisää
Taistelut taukosivat

His nr. 14/2007 s. 22-27.

24.12.1914 tapahtui se, mitä kaikki sotilasjohtajat pelkäävät: sotilaat päättivät yhteistuumin vastapuolen kanssa laskea aseensa ja viettää joulua. Saksalaiset, ranskalaiset ja britit nousivat juoksuhaudoistaan, lauloivat joululauluja, vaihtoivat lahjoja ja pelasivat jalkapalloa. Lopulta upseerien oli uhkailtava kovilla rangaistuksilla palauttaakseen miesten sotilaskurin.

Lue lisää
Uskalias pako surman suusta

His nr. 9/2010 s. 14-21.

Britannian meriministeri Winston Churchill arvioi Gallipolin niemimaan miehityksen käyvän nopeasti. Kahdeksan kuukautta kestäneiden taistelujen jälkeen hän joutui myöntämään tosiasiat: ympärysvaltojen sotilaat oli evakuoitava, jotta nämä eivät kuolisi kylmyyteen ja turkkilaisten luoteihin.

Lue lisää
Amatöörit ilmassa

His nr. 1/2008 s. 38-43.

Ensimmäisessä maailmansodassa taistelut nousivat
ensimmäistä kertaa taivaalle. Lentäjät olivat kokemattomia, heillä ei ollut minkäänlaista strategiaa, eikä koneita ollut suunniteltu taisteluun. Pian uhka ilmasta kuitenkin jo kylvi kauhua ja kuolemaa.

Lue lisää
Marnejoen taistelu

His nr. 7/2010 s. 42-47.

Ensimmäisen maailmansodan ensimmäisinä viikkoina Saksan armeija vyöryi Belgian ja Pohjois-Ranskan halki kohti Pariisia. Saksa oli suunnitellut lannistavansa Ranskan kuudessa viikossa, ja aluksi se näyttikin onnistuvan. Ranskalaiset kuitenkin kokosivat joukkonsa Marnejoella ja pysäyttivät Saksan etenemisen viime hetkellä.

Lue lisää
Lusitaniassa oli kuin olikin sotamateriaalia

His nr. 6/2009 s. 04.

Maailma tuomitsi Saksan, kun se vuonna 1915 upotti matkustaja-alus
Lusitanian. Nyt on todistettu, että aluksella oli ainakin patruunoita.

Lue lisää
Taistelulaiva löytyi Välimeren pohjasta

His nr. 10/2009 s. 05.

Taistelulaiva Dantonin hylky on löydetty Välimeren pohjasta. Ensimmäisen
maailmansodan melskeissä uponnut alus on hämmästyttävän hyvässä kunnossa.

Lue lisää
Unohdettu arkisto auttaa tunnistamaan sotilaita

His nr. 11/2009 s. 05.

Sveitsistä on löytynyt laaja arkisto, johon on kirjattu ensimmäisessä maailmansodassa
kuolleiden sotilaiden nimiä. Arkisto voi auttaa tunnistamaan tuhansia vainajia.

Lue lisää