1. maailmansota

• 

  Suurvaltapeliä

  His nr. 16/2008 s. 08-09.

  Eurooppa oli jatkuvien kiistojen näyttämö. Vanhat imperiumit pitivät kynsin hampain kiinni asemastaan, uudet suurvallat taas tavoittelivat lisää valtaa. Suurvaltojen toiveet, varustelukilpailu, poliittinen rauhattomuus ja valtioiden väliset liittoumat olivat ajaneet Euroopan räjähdyspisteeseen. Arkkiherttua Frans Ferdinandin murha vuonna 1914 oli kipinä, joka viimein sytytti sodan.

  Lue lisää

• 

  Kaksi laukausta sytytti sodan

  His nr. 16/2008 s. 04-06.

  Sairaalloinen serbiopiskelija Gavrilo Princip haaveili sankariteoista maansa hyväksi. 28. kesäkuuta 1914 hän suuntasi revolverinsa kohti Itävalta-Unkarin kruununperillistä Frans Ferdinandia. Isku laukaisi poliittisen ketjureaktion ja syöksi maailman siihenastisen historian tuhoisimpaan sotaan.

  Lue lisää

• 

  Uskalias pako surman suusta

  His nr. 9/2010 s. 14-21.

  Britannian meriministeri Winston Churchill arvioi Gallipolin niemimaan miehityksen käyvän nopeasti. Kahdeksan kuukautta kestäneiden taistelujen jälkeen hän joutui myöntämään tosiasiat: ympärysvaltojen sotilaat oli evakuoitava, jotta nämä eivät kuolisi kylmyyteen ja turkkilaisten luoteihin.

  Lue lisää

• 

  Marnejoen taistelu

  His nr. 7/2010 s. 42-47.

  Ensimmäisen maailmansodan ensimmäisinä viikkoina Saksan armeija vyöryi Belgian ja Pohjois-Ranskan halki kohti Pariisia. Saksa oli suunnitellut lannistavansa Ranskan kuudessa viikossa, ja aluksi se näyttikin onnistuvan. Ranskalaiset kuitenkin kokosivat joukkonsa Marnejoella ja pysäyttivät Saksan etenemisen viime hetkellä.

  Lue lisää

• 

  158 maata osallistui sotaan

  His nr. 16/2008 s. 24-27.

  Varsinainen sotanäyttämö oli Euroopassa, mutta suurvaltojen verinen valtataistelu ulottui miltei kaikkialle maailmaan. Sotilaat matkasivat maapallon toiselle puolelle sotimaan, siirtomaissa taisteltiin eikä yksikään maailman meri ollut turvallinen purjehtia.

  Lue lisää

• 

  Taistelut taukosivat

  His nr. 14/2007 s. 22-27.

  24.12.1914 tapahtui se, mitä kaikki sotilasjohtajat pelkäävät: sotilaat päättivät yhteistuumin vastapuolen kanssa laskea aseensa ja viettää joulua. Saksalaiset, ranskalaiset ja britit nousivat juoksuhaudoistaan, lauloivat joululauluja, vaihtoivat lahjoja ja pelasivat jalkapalloa. Lopulta upseerien oli uhkailtava kovilla rangaistuksilla palauttaakseen miesten sotilaskurin.

  Lue lisää

• 

  Pystysuora rintama

  His nr. 13/2007 s. 22-27.

  Italian sodanjohto julisti vuonna 1915 sodan Itävalta-Unkarille odottaen helppoa voittoa. Vaikea vuoristomaasto ja uudet puolustusaseet käänsivät tilanteen kuitenkin itävaltalaisten eduksi. Parissa vuodessa Italia oli menettänyt miljoona miestä ja osan Pohjois-Italiaa.

  Lue lisää

• 

  Amatöörit ilmassa

  His nr. 1/2008 s. 38-43.

  Ensimmäisessä maailmansodassa taistelut nousivat
  ensimmäistä kertaa taivaalle. Lentäjät olivat kokemattomia, heillä ei ollut minkäänlaista strategiaa, eikä koneita ollut suunniteltu taisteluun. Pian uhka ilmasta kuitenkin jo kylvi kauhua ja kuolemaa.

  Lue lisää

• 

  suuri pamaus

  His nr. 5/2010 s. 14-19.

  Saksalaiset olivat pitäneet asemansa Flanderissa Messinesin harjanteella
  sodan alusta vuodesta 1914 alkaen. Kesäkuussa 1917 britit tarjosivat saksalaisille yllätyksen, jota he olivat
  valmistelleet vuoden: historian siihen
  asti suurin ihmisen toteuttama räjähdys.

  Lue lisää

• Lusitaniassa oli kuin olikin sotamateriaalia

  His nr. 6/2009 s. 04.

  Maailma tuomitsi Saksan, kun se vuonna 1915 upotti matkustaja-alus
  Lusitanian. Nyt on todistettu, että aluksella oli ainakin patruunoita.

  Lue lisää

• Taistelulaiva löytyi Välimeren pohjasta

  His nr. 10/2009 s. 05.

  Taistelulaiva Dantonin hylky on löydetty Välimeren pohjasta. Ensimmäisen
  maailmansodan melskeissä uponnut alus on hämmästyttävän hyvässä kunnossa.

  Lue lisää

• Unohdettu arkisto auttaa tunnistamaan sotilaita

  His nr. 11/2009 s. 05.

  Sveitsistä on löytynyt laaja arkisto, johon on kirjattu ensimmäisessä maailmansodassa
  kuolleiden sotilaiden nimiä. Arkisto voi auttaa tunnistamaan tuhansia vainajia.

  Lue lisää

• Sotasankari olikin surkea johtaja

  His nr. 3/2009 s. 04.

  Brittiläinen sotahistorioitsija väittää uudessa kirjassaan, että brittiarmeijan komentajana
  ensimmäisessä maailmansodassa toiminut Douglas Haig oli lähellä luovuttaa voiton saksalaisille.

  Lue lisää