Viikinkisiirtokunnat palelivat ja näkivät nälkää

Uusi tutkimus osoittaa, että Islannin ja Grönlannin lämpötila laski muutama vuosi sen jälkeen, kun viikingit asuttivat ne. Seuraukset olivat julmat.

MBARI & Scanpix/Mary Evans

Tutkijat ovat pystyneet määrittämään Pohjois-Atlantin tarkan lämpötilan viikinkiaikana simpukankuoria tutkimalla.

09.07.2010

Viikingit eivät olisi voineet valita huonompaa ajankohtaa Grönlannin ja Islannin asuttamiselle. Uuden tutkimuksen mukaan keskilämpötila nimittäin laski Pohjois-Atlantilla lähes kuusi astetta pian sen jälkeen, kun viikingit alkoivat asuttaa alueita noin vuonna 870. Ilmaston ankara kylmeneminen aiheutti todennäköisesti osaltaan nälänhädän, joka kiusasi viikinkejä sekä Grönlannissa että Islannissa.

Tutkijat löysivät merkkejä lämpötilanmuutoksesta mittaamalla happi-isotooppeja muun muassa simpukoiden kuorista. Koska happi-isotooppien määrä vaihtelee veden lämpötilan mukaan, tutkijat pystyivät tekemään tähän asti tarkimman lämpötilanvaihtelujen kartoituksen ajalta, jolloin viikingit alkoivat asuttaa Pohjois-Atlantin alueita. Menetelmä on niin tarkka, että sillä on pystytty määrittämään jopa yksittäisten kuukausien lämpötiloja.

Tutkimusta johtaneen William Pattersonin mukaan jo yhden asteen lasku kesän lämpötilassa merkitsi 15 prosentin laskua sadossa.

Viikinkien kelttiveri

Viikinkien hautapaikalta Grönlannista löydetyistä luista otetut dna-näytteet osoittavat, että haudatuilla oli enemmän keltti- kuin pohjoismaista verta. Tanskalaistutkijoiden mukaan
kelttigeenit ovat ilmeisesti peräisin Brittein saarilta.

”On tiedetty, että viikingit matkustivat laajalti, ja Färsaarten ja Islannin asukkailta on löydetty kelttigeenejä, ja nyt sama on todettu Grönlannissa”, toteaa arkeologi Jette Arneborg Tanskan kansallismuseosta.