Jokainen mies ja poika haaveili pääsevänsä vuoden pääsiäisjänikseksi, ja jokainen naimaton nainen haaveili pääsevänsä pääsiäisjäniksen suosioon.

© Emil Doepler, 1905/Wikipedia

APRILLIPILA: Pohjolan pääsiäinen oli railakas

Ruokaa, alkoholia ja seksuaalisia hurjasteluja ei puuttunut, kun Pohjolan asukkaat viettivät ”pääsiäistä” eli ”páskia”.

sunnuntai 1. huhtikuuta 2018 teksti Nanna Apergis & Bue Kindtler

APRILLIPILA: Viikingit viettivät villejä juhlia, mutta pääsiäinen ei kuulunut niihin, toisin kuin 1. huhtikuuta kirjoitimme. "Pásk-juhla", jäniksen ylistys ja Thor V. King olivat kaikki keksittyjä aprillin kunniaksi!

​Lue täältä, miksi pääsiäistä vietetään

--------

Kevätpäiväntasauksen koitettua ja päivien alkaessa pidentyä viikingit toivottivat kevään tervetulleeksi juhlalla, jota oli odotettu hartaasti koko vuosi.

Pásk oli juhla, jonka me tunnemme nimellä pääsiäinen. Juhla oli omistettu erityisesti hedelmällisyydelle, ja sen keskipisteenä oli seksuaalisesti kyvykäs mies: vuoden pásk-jänis.

Kaikkialla pohjolassa pojat uneksivat siitä päivästä, jolloin he olisivat riittävän vanhoja päästäkseen kilvoittelemaan tuosta halutusta tehtävästä kylänsä pásk-jäniksenä, ja joka vuosi aikuiset miehet tappelivat verissä päin tullakseen valituksi. 

Jäniksen ylistys – juhlan tärkein rituaali 

Keskeinen osa pásk-rituaalia oli jäniksen ylistys, joka tapahtui ennen kuin varsinainen juhliminen saattoi alkaa.

Kylän naimattomat naiset kokoontuivat pásk-jänikseksi valitun miehen ympärille ja lausuivat kuorossa:

”Oi, jänis pehmeä

Sä hedelmällisyyden tuot

ja meille nautintoa suot

Näytäthän maagiset temppusi meille

viattomille neitsyeille

Sylimme sinulle avaamme

ja sitten juhlikaamme!”

Jänisrituaalia kuvaillaan kuuluisan Stentoften kiven riimukirjoituksessa.  

© Henrik Sendelbach/Wikipedia

Perinne näkyy nykypääsiäisessä

Varsinainen pásk-juhla muistutti viikinkien jól-juhlaa eli joulua: silloin syötiin runsaasti, tapeltiin, nautittiin alkoholia ja harrastettiin seksiä. Monet viikingit uskoivat, että pásk oli esimakua siitä, mikä heitä odotti kuoleman jälkeen Valhallassa.

Juhlien keskipiste oli pásk-jänis, jota erityisesti kylän nuoret naimattomat naiset kiehnäsivät. Jos pásk-jänis oli kiinnostunut naisesta, hän antoi tälle munan – ja ilonpito saattoi alkaa.

”Jänikset ovat nopeita lisääntymään. Siksi on luonnollista, että viikingit valitsivat jäniksen hedelmällisyyttä ylistävien juhliensa symboliksi”, kertoo Thor V. King, vanhempi tutkija Skandinavian muinaisperinteiden tutkimuslaitoksesta.

”Meidän pääsiäispupumme polveutuu pásk-jäniksestä, vaikkakin se on aikojen saatossa muokkautunut viattomammaksi ja lapsenomaisemmaksi”, Thor V. King toteaa. ”Sama pätee esimerkiksi pääsiäisateriaan – pásk-juhlissa syötiin ja juotiin ylettömästi, mikä on olennainen osa monen pääsiäisen viettoa nykyäänkin, vaikkakin meillä moinen mässäily alettiin kristinuskon myötä liittää paaston päättymiseen”, King sanoo. 

Ehkä sinua kiinnostaa...