Viikingit kirjoittivat puisille ja luisille tikuille lyhyitä viestejä. Arkeologien hiljattain löytämään riimutikkuun on kirjoitettu riimuilla arabiankielinen teksti ”Allah u Akbar”.

Aprillia, aprillia: Löytö todistaa viikingit muslimeiksi

Tanskalaisarkeologit ovat löytäneet Køgen lähellä sijaitsevasta viikinkilinnasta arabiankielisen riimukirjoituksen ja ehkä Tanskan ensimmäisen moskeijan rauniot. Löytö osoittaa, että islam sai Tanskassa jalansijaa jo 1 100 vuotta sitten.

torstai 2. huhtikuuta 2015 teksti Toimitus

Aprillia, aprillia!


Julkaisimme eilen uutisen siitä, että tanskalaisarkeologit olivat löytäneet viikinkiaikaisesta linnoituksesta Tanskan ensimmäisen moskeijan rauniot. Tanskan maaperä saattaa toki kätkeä viikinkimoskeijan rauniot, mutta sellaista ei ole löydetty vielä. Jutulla ei ole todellisuuspohjaa, mutta jätimme sen silti sivustoon muistoksi.

**********************************************************

Riimutikussa islamiin viittaava teksti

Tanskaan rakennettiin ensimmäinen moskeija ehkä jo 900-luvulla. Näin on päätellut Aarhusin yliopiston tutkijaryhmä, joka on juuri saanut valmiiksi 1 100 vuotta vanhan kehälinnoituksen kaivaukset. Linnoitus löydettiin Sjællandista Køgen lähistöltä syyskuussa 2014.
Pitkätalon jäännösten joukosta linnoituksen itäpäästä löytyi puunpala, johon on kaiverrettu arabiankielinen teksti ”Allah u akbar” (suomeksi ”Jumala on suuri”).

Pitkätalo on ehkä ollut moskeija

”Viikingit käyttivät riimutikkuja lyhyiden viestien välittämiseen, ja nyt löydetty tikku osoittaa selvästi, että islam on tunnettu Tanskassa jo ainakin 900-luvulta asti”, kertoo kaivauksia johtanut arkeologi Theodor Granzow-Busch.

Tähänastiset tutkimukset ovat osoittaneet, että rakennus, josta tikku löytyi, oli sisustettu hyvin erityyppisesti kuin kehälinnoituksen muut pitkätalot. Esimerkiksi rakennuksessa ei ollut tiloja kotieläimille ja sen sisäänkäynti oli kohti etelää.

”Kiistämättä tulee heti mieleen, että pitkätalo on saattanut olla muslimien rukoushuone eli moskeija”, sanoo Granzow-Busch, joka tosin huomauttaa, että tutkijoiden on tehtävä vielä lisää kaivauksia, ennen kuin asia selviää lopullisesti.

Palkkasoturit suojelivat tanskalaisia

Riimutikun omistajaa ei ole saatu selville. Yhden arvauksen mukaan riimut on kirjoittanut Harald Sinihampaan hirdiin eli henkivartiostoon kuulunut arabisoturi. Tanskan kuningas rakennutti 980-luvulla useita kehälinnoituksia, ja monia niistä vartioivat ulkomaalaiset palkkasoturit.

”Kiistanalaisen teorian mukaan riimut ovat kauppamatkoillaan Lähi-idässä islamiin kääntyneen viikingin käsialaa”, sanoo Granzow-Busch.

Historioitsijat tietävät kirjallisten lähteiden ja arkeologisten kaivausten perusteella, että viikingeillä oli tiiviit yhteydet islamilaiseen maailmaan. Esimerkiksi arabitutkimusmatkailija ibn Fadlan krjoitti 920-luvulla viikinkihautajaisista, ja monista paikoista Pohjoismaista on löydetty arabialaisia hopearahoja ja koruja.

Viikingit omaksuivat helposti uusia ideoita

Arabiankielinen riimutikku on tähän asti ainoa lajiaan, mutta löytö ei yllätä Theodor Granzow-Buschia. Hän selittää, että viikingit suhtautuivat matkoillaan kohtaamiinsa vieraisiin tapoihin ja uskontoihin uteliaasti.

”Jellingin riimukivissä kerrotaan, että Harald Sinihammas teki tanskalaisista kristittyjä vuonna 966 – eikä ole mahdotonta, että hän olisi harkinnut myös islamiin kääntymistä, kun ajatellaan, että muslimikalifaatti oli 900-luvulla vahva liittolainen”, Granzow-Busch selittää.

Ehkä sinua kiinnostaa...