09.07.2010.
Uusi tutkimus osoittaa, että Islannin ja Grönlannin lämpötila laski muutama vuosi sen jälkeen, kun viikingit asuttivat ne. Seuraukset olivat julmat.
26.04.2010.
Ilmaston lämpeneminen lisää hylkyjä tuhoavia laivamatoja.
31.01.2010.
Islantilaistutkijat ovat päätelleet 800 vuotta vanhojen saagojen perusteella, että viikingit eivät olleetkaan niin pelottomia kuin usein uskotaan.
His nr. 7/2010 s. 14-21.
980-luvulla Tanskan taitavimmat insinöörit
ja tuhannet rakennustyöläiset rakensivat kuningas Harald Sinihampaan käskystä neljä linnoitusta. Niitä varten hakattiin laajoja metsäalueita lähes puuttomiksi. Syystä tai toisesta jykevät linnoitukset kuitenkin hylättiin melko pian valmistumisensa jälkeen.
His nr. 17/2008 s. 54-59.
Pohjoismaalaiset palkkasoturit, varjagit, muodostivat Bysantin valtakunnan sotajoukkojen selkärangan yli 200 vuoden ajan. He olivat niin ylivoimaisia sotureita, että keisari päätti koota heistä itselleen henkivartiokaartin.
His nr. 14/2007 s. 60-63.
Tuhatvuotiaan Beowulf-runoelman sankari surmasi pelottavia hirviöitä ja puolusti jaloja mutta heikkoja kuninkaita – ja innoitti J. R. R. Tolkienia kirjoittamaan fantasiatrilogiansa Taru sormusten herrasta.
His nr. 6/2008 s. 22-27.
Vuonna 859 alkoi 62 viikinki-
laivan matka kohti Välimerta. Pohjanmiehet lähtivät Björn Rautakyljen ja Hastingin johdolla valloittamaan Roomaa, maailman mahtavinta kaupunkia. Viikinkien oli kuitenkin keksittävä ovela juoni päästäkseen tavoittelemansa kaupungin muurien sisäpuolelle.
His nr. 13/2008 s. 42-49.
Viikingit purjehtivat Pohjolan maailmankartalle ryöstelemällä ja riehumalla ympäri Eurooppaa ja kauempanakin. Viikinkien menestys perustui pitkälti heidän laivoihinsa, jotka olivat suunnittelultaan ja rakenteeltaan aikansa edistyksellisimpiä.
His nr. 6/2010 s. 72-73.
Itä-Englannissa on pieni kylä nimeltä Fryrup. Nimi on väännös viikinkien paikalle noin tuhat vuotta sitten antamasta nimestä Freyjahop, Freyan laakso.
Fryrup kuuluu Danbyn eli ”tanskalaisten kaupungin” kuntaan. Danby puolestaan sijaitsee melko lähellä Scarboroughin kaupunkia, joka on saanut nimensä perustajansa, Skartha-nimisen islantilaisen viikingin mukaan. Vastaavia esimerkkejä löytyy kaikkialta Englannista, Skotlannista Irlannista ja Walesista. Vanhat skandinaavista perua olevat paikannimet muistuttavat
ajasta, jolloin viikingit asuttivat suurta osaa Britteinsaarista.
His nr. 4/2009 s. 72-73.
Viikinkikauppiaat kuljettivat laivoillaan kauppatavaraa idästä länteen ja lännestä itään Grönlannista aina Kaspianmerelle saakka. He myivät kaikkea, mistä sai voittoa, puutavarasta ja tervasta silkkiin ja orjiin. Viikinkien kaupankäynnin perusta oli monipuolinen laivasto. Tasapohjaisilla rahtialuksillaan kauppiaat purjehtivat vaivattomasti pitkin Itä-Euroopan jokia, ja 30 metrin pituisilla laivoillaan he ylittivät Atlantin valtameren lastinaan jopa 35 tonnia kauppatavaraa.
His nr. 4/2010 s. 14-21.
Leif Erikinpoika näki Pohjois-Amerikan rannikon 500 vuotta ennen Kolumbusta. Uuden mantereen monilukuisten turkiseläinten ja Euroopan yläluokan havittelemien yksisarvisten sarvien kaupasta tuli viikingeille tuottoisaa toimintaa.
His nr. 3/2010 s. 28-29.
Riimukirjoitus tunnetaan yleensä jyhkeistä riimukivistä, joissa kerrotaan suurmiesten elämästä, teoista ja kuolemasta. Riimuilla kirjoitettiin kuitenkin myös arkisista asioista. Pohjolan muinaiset asukkaat kaiversivat riimuja puu ja luutikkuihin ja välittivät
niiden avulla viestejä ja kirjasivat muistiin tuntojaan.
His nr. 10/2009 s. 26-31.
Viikingit kahmivat Englantiin suuntautuneilla ryöstöretkillään mukaansa kaiken arvokkaan
ja ottivat ihmisiä orjiksi. Rannikkoseutujen
asukkaat joutuivat elämään jatkuvassa pelossa,
ja kaiken lisäksi viikingit alkoivat vähitellen
vallata saarelta myös maa-alueita. Taistelu
Englannin herruudesta oli pitkä ja verinen.
His nr. 4/2009 s. 72-73.
Viikinkikauppiaat kuljettivat laivoillaan kauppatavaraa idästä länteen ja lännestä itään Grönlannista aina Kaspianmerelle saakka. He myivät kaikkea, mistä sai voittoa, puutavarasta ja tervasta silkkiin ja orjiin. Viikinkien kaupankäynnin perusta oli monipuolinen laivasto. Tasapohjaisilla rahtialuksillaan kauppiaat purjehtivat vaivattomasti pitkin Itä-Euroopan jokia, ja 30 metrin pituisilla laivoillaan he ylittivät Atlantin valtameren lastinaan jopa 35 tonnia kauppatavaraa.
His nr. 13/2009 s. 14-21.
Kun tanskalaiset ja norjalaiset viikingit ryöstelivät läntistä Eurooppaa, ruotsalaiset suuntasivat itään kaupantekoon.
Itä-Euroopan jokien varsille syntyi menestyviä kauppapaikkoja ja pian kokonainen ruotsien eli rusien valtakunta, Kiovan rusj.
Historian 5-vuotisen taipaleen kunniaksi olemme keränneet parhaat jutut juhlanumeroon.
Testit: Testaa tietosi vastaamalla 16 tiukkaan kysymykseen – ehkäpä opit jotain uutta...