Viikingit

  • Sivu 1 / 2Seuraava
  • Tutkijat ovat pystyneet määrittämään Pohjois-Atlantin tarkan lämpötilan viikinkiaikana simpukankuoria tutkimalla.

    Viikinkisiirtokunnat palelivat ja näkivät nälkää

    09.07.2010.

    Uusi tutkimus osoittaa, että Islannin ja Grönlannin lämpötila laski muutama vuosi sen jälkeen, kun viikingit asuttivat ne. Seuraukset olivat julmat.

  • Laivamadot syövät ­hyvällä halulla myös ­arvokkaita hylkyjä.

    Madot uhkaavat Itämeren laivanhylkyjä

    26.04.2010.

    Ilmaston lämpeneminen lisää hylkyjä tuhoavia laivamatoja.

  • Viikingit pelkäsivät skotteja, mutta dna-analyysien mukaan nämä kaksi kansaa myös liittoutuivat, elivät yhdessä ja lisääntyivät.

    Viikingit pelkäsivät skotteja

    31.01.2010.

    Islantilaistutkijat ovat päätelleet 800 vuotta vanhojen saagojen perusteella, että viikingit eivät olleetkaan niin pelottomia kuin usein uskotaan.

  • Viikinkien linnat

    His nr. 7/2010 s. 14-21.

    980-luvulla Tanskan taitavimmat insinöörit
    ja tuhannet rakennustyöläiset rakensivat kuningas Harald Sinihampaan käskystä neljä linnoitusta. Niitä varten hakattiin ­­laajoja metsäalueita lähes puuttomiksi. Syystä tai toisesta jykevät linnoitukset kuitenkin hylättiin melko pian valmistumisensa jälkeen.

  • Keisarin kaarti

    His nr. 17/2008 s. 54-59.

    Pohjois­maalaiset palkkasoturit, varjagit, muodostivat Bysantin valtakunnan sotajoukkojen selkärangan yli 200 vuoden ajan. He olivat niin ylivoimaisia sotureita, että keisari päätti koota heistä itselleen henkivartiokaartin.

  • Skandinaavinen supersankari

    His nr. 14/2007 s. 60-63.

    Tuhatvuotiaan Beowulf-runoelman sankari surmasi pelottavia hirviöitä ja puolusti jaloja mutta heikkoja kuninkaita – ja innoitti J. R. R. Tolkienia kirjoittamaan fantasiatrilogiansa Taru sormusten herrasta.

  • Viikingit halusivat Roomaan

    His nr. 6/2008 s. 22-27.

    Vuonna 859 alkoi 62 viikinki-
    laivan matka kohti Välimerta. Pohjanmiehet lähtivät Björn Rautakyljen ja Hastingin johdolla valloittamaan Roomaa, maailman mahtavinta kaupunkia. Viikinkien oli kuitenkin keksittävä ovela juoni päästäkseen tavoittelemansa kaupungin muurien sisäpuolelle.

  • Viikinkilaiva Pohjolan asukkaiden menestyksen avain

    His nr. 13/2008 s. 42-49.

    Viikingit purjehtivat Pohjolan maailmankartalle ryöstelemällä ja riehumalla ympäri Eurooppaa ja kauempanakin. Viikinkien menestys perustui pitkälti heidän laivoihinsa, jotka olivat suunnittelultaan ja rakenteeltaan aikansa edistyksellisimpiä.

  • Viikingit Britanniassa

    His nr. 6/2010 s. 72-73.

    Itä-Englannissa on pieni kylä nimeltä Fryrup. Nimi on väännös viikinkien paikalle noin tuhat vuotta sitten antamasta nimestä Freyjahop, Freyan laakso.
    Fryrup kuuluu Danbyn eli ”tanskalaisten kaupungin” kuntaan. Danby puolestaan sijaitsee melko lähellä Scarboroughin kaupunkia, joka on saanut nimensä perustajansa, Skartha-nimisen islantilaisen viikingin mukaan. Vastaavia esimerkkejä löytyy kaikkialta Englannista, Skotlannista Irlannista ja Walesista. Vanhat skandinaavista perua olevat paikan­nimet muistuttavat
    ajasta, jolloin viikingit asuttivat suurta osaa Britteinsaarista.

  • Viikingit kauppiaina

    His nr. 4/2009 s. 72-73.

    Viikinkikauppiaat kuljettivat laivoillaan kauppatavaraa idästä länteen ja lännestä itään Grön­lannista aina Kaspian­merelle saakka. He myivät kaikkea, mistä sai voittoa, puutavarasta ja tervasta silkkiin ja orjiin. Viikinkien kaupankäynnin perusta oli monipuolinen laivasto. Tasapohjaisilla rahti­aluksillaan kauppiaat purjehtivat vaivattomasti pitkin Itä-Euroopan jokia, ja 30 metrin pituisilla laivoillaan he ylittivät Atlantin valtameren lastinaan jopa 35 tonnia kauppatavaraa.

  • Viikingit Amerikan mantereella

    His nr. 4/2010 s. 14-21.

    Leif Erikinpoika näki Pohjois-Amerikan rannikon 500 vuotta ennen Kolumbusta. Uuden mantereen monilukuisten turkiseläinten ja Euroopan yläluokan havittelemien yksisarvisten sarvien kaupasta tuli viikingeille tuottoisaa toimintaa.

  • Riimut arjessa

    His nr. 3/2010 s. 28-29.

    Riimukirjoitus tunnetaan yleensä jyhkeistä riimukivistä, joissa kerrotaan suurmiesten elämästä, teoista ja kuolemasta. Riimuilla kirjoitettiin kuitenkin myös arkisista asioista. Pohjolan muinaiset asukkaat kaiversivat riimuja puu ja luutikkuihin ja välittivät
    niiden avulla viestejä ja kirjasivat muistiin tuntojaan.

  • Viikingit tulevat!

    His nr. 10/2009 s. 26-31.

    Viikingit kahmivat Englantiin suuntautuneilla ryöstöretkillään mukaansa kaiken arvokkaan
    ja ottivat ihmisiä orjiksi. Rannikkoseutujen
    asukkaat joutuivat elämään jatkuvassa pelossa,
    ja kaiken lisäksi viikingit alkoivat vähitellen
    vallata saarelta myös maa-alueita. Taistelu
    Englannin herruudesta oli pitkä ja verinen.

  • Viikingit kauppiaina

    His nr. 4/2009 s. 72-73.

    Viikinkikauppiaat kuljettivat laivoillaan kauppatavaraa idästä länteen ja lännestä itään Grön­lannista aina Kaspian­merelle saakka. He myivät kaikkea, mistä sai voittoa, puutavarasta ja tervasta silkkiin ja orjiin. Viikinkien kaupankäynnin perusta oli monipuolinen laivasto. Tasapohjaisilla rahti­aluksillaan kauppiaat purjehtivat vaivattomasti pitkin Itä-Euroopan jokia, ja 30 metrin pituisilla laivoillaan he ylittivät Atlantin valtameren lastinaan jopa 35 tonnia kauppatavaraa.

  • Euroopan suurvalta

    His nr. 13/2009 s. 14-21.

    Kun tanskalaiset ja norjalaiset viikingit ryöstelivät läntistä Eurooppaa, ruotsalaiset suuntasivat itään kaupantekoon.
    Itä-Euroopan jokien varsille syntyi menestyviä kauppapaikkoja ja pian kokonainen ruotsien eli rusien valtakunta, Kiovan rusj.

  • Sivu 1 / 2Seuraava

Historian parhaat jutut

Historian 5-vuotisen taipaleen kunniaksi olemme keränneet parhaat jutut juhlanumeroon.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Historian uutiskirje

Gallup

Mikä alla olevista on mielestäsi historian vaikutusvaltaisin teos?


Testaa tietosi - Terrorismi

Mikä pommi-isku? Pommi tuhosi kuvan rakennuksen ja tappoi kaikkiaan 168 ihmistä.

Testit: Testaa tietosi tässä – ehkä myös opit jotain uutta...

Testaa tietosi - Latinalainen Amerikka

Kuka henkilö?

Testit: Testaa tietosi vastaamalla 16 tiukkaan kysymykseen – ehkäpä opit jotain uutta...